Kotona asumisen tueksi on saatavilla useita palveluja, joita hyvinvointialue voi myöntää yksilöllisen tarpeen perusteella. Keskeisimpiä ovat henkilökohtainen apu, kotipalvelu, kotisairaanhoito, omaishoidon tuki sekä erilaiset tukipalvelut, kuten ateria- ja kuljetuspalvelut. Palvelujen saaminen edellyttää yleensä palvelutarpeen arviointia, jonka hyvinvointialue tekee yhdessä asiakkaan kanssa. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät kysymykset kotona asumisen palveluista vuonna 2026.
Mitä palveluja kunta tai hyvinvointialue voi myöntää kotona asumisen tueksi?
Hyvinvointialue voi myöntää kotona asumisen tueksi laajan valikoiman palveluja, jotka vaihtelevat henkilökohtaisesta avusta kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Palvelut perustuvat aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, ja oikeus niihin määräytyy vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai muun sovellettavan lainsäädännön perusteella.
Yleisimpiä hyvinvointialueen myöntämiä kotona asumisen palveluja ovat:
- Henkilökohtainen apu vaikeavammaisille henkilöille päivittäisiin toimintoihin, työhön, opiskeluun ja osallistumiseen
- Kotipalvelu arjen askareisiin ja henkilökohtaiseen hoivaan
- Kotisairaanhoito terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamana
- Omaishoidon tuki tilanteissa, joissa läheinen toimii pääasiallisena avun antajana
- Tukipalvelut kuten ateria-, kuljetus-, siivous- ja turvapalvelut
- Asunnon muutostyöt ja apuvälineet liikkumisen ja arjen sujuvoittamiseksi
Palvelujen myöntämisperusteet vaihtelevat hyvinvointialueittain, mutta lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset. Vammaispalvelulain mukaiset oikeudet ja palvelut, kuten henkilökohtainen apu, ovat subjektiivisia oikeuksia, eli hyvinvointialue on velvollinen järjestämään ne, kun edellytykset täyttyvät.
Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun kotona?
Oikeus henkilökohtaiseen apuun on henkilöllä, jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikainen tarve toisen ihmisen avulle päivittäisissä toiminnoissa ja joka pystyy itse määrittelemään avun sisällön ja tavan. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaisille henkilöille, joiden avuntarve ei johdu pääasiassa ikääntymisestä.
Henkilökohtainen apu tukee muun muassa:
- Päivittäisiä toimintoja kuten pukeutumista, hygienianhoitoa ja liikkumista
- Työtä ja opiskelua
- Harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa
- Yhteiskunnallista osallistumista
- Sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä
Keskeistä on, että henkilökohtaisen avun saaja itse määrittelee, miten ja milloin apua annetaan. Palvelun lähtökohtana on itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus elää omannäköistä, itsenäistä elämää. Palvelutarpeen arvioi hyvinvointialue, mutta päätösvalta arjen sisällöstä säilyy asiakkaalla itsellään.
Miten kotona asumisen palvelut haetaan hyvinvointialueelta?
Kotona asumisen palveluja haetaan ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin ja pyytämällä palvelutarpeen arviointia. Arviointi on maksuton, ja siihen on oikeus jokaisella, joka kokee tarvitsevansa tukea arjessa. Arviointi voidaan käynnistää puhelimitse, sähköisesti tai kirjallisella hakemuksella.
Hakuprosessi etenee tyypillisesti näin:
- Yhteydenotto hyvinvointialueelle: Ota yhteyttä alueesi sosiaalipalveluihin tai vammaispalveluihin. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta.
- Palvelutarpeen arviointi: Sosiaalialan ammattilainen tekee arvioinnin yhdessä sinun kanssasi, usein kotikäynnillä. Arviointiin voi osallistua myös läheinen tai tukihenkilö.
- Palvelusuunnitelman laadinta: Tarpeiden perusteella laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, jossa kirjataan tarvittavat palvelut ja niiden toteuttamistapa.
- Päätös: Hyvinvointialue tekee kirjallisen päätöksen palveluista. Päätökseen on mahdollista hakea muutosta.
Kannattaa valmistautua arviointiin miettimällä etukäteen, millaisissa tilanteissa tarvitset apua ja mitä tavoitteita sinulla on arjessa. Mitä selkeämmin pystyt kuvaamaan tarpeesi, sitä paremmin palvelusuunnitelma voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi.
Mitä eroa on kotipalvelulla ja henkilökohtaisella avulla?
Kotipalvelu ja henkilökohtainen apu eroavat toisistaan merkittävästi erityisesti siinä, kuka määrittelee avun sisällön. Kotipalvelussa ammattilainen toteuttaa ennalta määritellyt tehtävät, kuten hygienian hoidon tai siivouksen, omien ammatillisten arvioidensa pohjalta. Henkilökohtaisessa avussa taas avun saaja itse ohjaa avustajaa ja päättää, mitä tehdään, milloin ja miten.
Kotipalvelu
Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, jota voidaan myöntää ikääntyneille, vammaisille tai muille tukea tarvitseville henkilöille. Se kattaa arjen perusaskareet ja henkilökohtaisen hoivan. Kotipalvelun sisältö ja aikataulu määräytyvät pitkälti palveluntuottajan käytäntöjen ja resurssien mukaan, eikä asiakkaalla ole yhtä laajaa valinnanvapautta palvelun toteutuksessa.
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille. Sen erityispiirre on asiakkaan itsemääräämisoikeus: sinä päätät avustajasi, avun ajankohdat ja sen, mitä avustaja tekee. Henkilökohtainen apu ei rajoitu kotiin, vaan se seuraa mukana töihin, harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään. Tämä tekee siitä keskeisen välineen täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.
Voiko kotona asumisen tukipalveluja saada yksityiseltä palveluntuottajalta?
Kyllä, kotona asumisen tukipalveluja voi saada yksityiseltä palveluntuottajalta. Hyvinvointialue voi järjestää palvelut joko omana toimintanaan, ostopalveluina yksityisiltä tuottajilta tai myöntämällä asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä voi valita itse haluamansa tuottajan. Myös suoran maksamisen malli on mahdollinen henkilökohtaisen avun järjestämisessä.
Henkilökohtaisen avun kohdalla järjestämistavat ovat:
- Työnantajamalli: Olet itse avustajasi työnantaja, ja hyvinvointialue korvaa avustajan palkkakustannukset.
- Palveluseteli: Valitset hyvinvointialueen hyväksymältä listalta yksityisen palveluntuottajan.
- Ostopalvelu: Hyvinvointialue hankkii palvelun puolestasi yksityiseltä tuottajalta.
Me Avustajaklinikalla toimimme henkilökohtaisen avun asiantuntijoina kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Voit tutustua tarjoamiimme henkilökohtaisen avun palveluihin ja selvittää, onko meillä sopimus oman hyvinvointialueesi kanssa.
Mitä muutoksia vammaispalvelulaki toi kotona asumisen palveluihin 2025–2026?
Uudistettu vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden 2025 alussa ja toi merkittäviä muutoksia kotona asumisen palveluihin. Laki korvasi aiemman vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämällä ne yhteen kokonaisuuteen. Keskeinen tavoite on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Tärkeimmät muutokset vuosina 2025 ja 2026 ovat:
- Laajempi henkilöllinen soveltamisala: Palvelut kattavat aiempaa laajemman joukon ihmisiä, kun kehitysvammaisten erillislainsäädäntö poistui.
- Vahvistettu itsemääräämisoikeus: Laki korostaa entistä selkeämmin asiakkaan oikeutta päättää omasta elämästään ja palvelujensa sisällöstä.
- Uudet palvelumuodot: Lakiin sisältyy uusia palveluja, kuten tuettu päätöksenteko, joka tukee henkilöitä tekemään omia päätöksiään.
- Palvelusuunnittelun vahvistaminen: Yksilöllinen palvelusuunnitelma on aiempaa keskeisemmässä roolissa, ja sen laadintaan osallistuminen on asiakkaan oikeus.
- Siirtymäajat: Vuosi 2026 on monelle hyvinvointialueelle siirtymäkauden aikaa, jolloin aiemmat päätökset uudistetaan uuden lain mukaisiksi.
Jos sinulla on voimassa olevia vammaispalvelupäätöksiä, kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa palveluistasi hyvinvointialueeltasi, miten ne muuttuvat uuden lain myötä. Palvelutarpeen uudelleenarviointi voi avata mahdollisuuksia saada aiempaa paremmin tarpeisiisi vastaavia palveluja vuonna 2026.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.