Kyllä, henkilökohtaisen avun asiakas ohjaa avustajaa itse. Itsemääräämisoikeus on henkilökohtaisen avun perusta: asiakas päättää, mitä tehdään, miten tehdään ja missä järjestyksessä edetään. Avustajan tehtävä on toteuttaa asiakkaan toiveet, ei tehdä itsenäisiä päätöksiä asiakkaan puolesta. Alla käymme läpi, miten tämä toimii käytännössä ja mitä tehdä, kun tilanteisiin liittyy kysymyksiä tai erimielisyyksiä.
Mitä tarkoittaa asiakkaan oikeus ohjata avustajaa?
Asiakkaan oikeus ohjata avustajaa tarkoittaa, että asiakas on se henkilö, joka päättää avustustilanteen sisällöstä, tahdista ja toteutustavasta. Avustaja ei tule tilanteeseen omilla suunnitelmillaan tai arvioinneillaan siitä, mikä olisi asiakkaalle parasta. Hän tulee toteuttamaan asiakkaan toiveita. Tämä oikeus perustuu vammaispalvelulakiin ja vammaisoikeuksien periaatteeseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakas voi esimerkiksi päättää, missä järjestyksessä aamutoimet tehdään, mitä ruokaa valmistetaan, mihin mennään tai miten vapaa-aikaa vietetään. Avustaja ei arvioi näitä valintoja eikä kyseenalaista niitä. Hän toteuttaa ne.
Itsemääräämisoikeus ei edellytä, että asiakas pystyy kommunikoimaan tietyllä tavalla tai ilmaisemaan toiveensa kirjallisesti. Ohjaaminen voi tapahtua puheella, eleillä, vaihtoehtoisilla kommunikointikeinoilla tai muilla yksilöllisillä tavoilla. Tärkeintä on, että avustaja osaa kuunnella ja tulkita asiakkaan viestejä herkästi ja kunnioittavasti.
Miten asiakas voi käytännössä antaa ohjeita avustajalle?
Asiakas voi antaa ohjeita avustajalle millä tahansa kommunikointitavalla, joka hänelle sopii. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa ohjata avustajaa. Ohjeet voivat olla suullisia, kirjallisia, viitottuja, kuvakorttien avulla välitettyjä tai vaikkapa etukäteen sovittuja rutiineja, joita seurataan tilanteen mukaan.
Hyvä käytäntö on sopia avustajan kanssa jo etukäteen tietyistä toimintatavoista, erityisesti toistuvissa tilanteissa. Tämä vähentää tarvetta selittää samoja asioita joka kerta uudelleen ja tekee arjesta sujuvampaa. Samalla jää tilaa tilannekohtaisille ohjeille silloin, kun asiakas haluaa muuttaa tapaa tai kokeilla jotain uutta.
Asiakkaan ei tarvitse perustella ohjeitaan. Riittää, että hän ilmaisee toiveensa. Avustajan velvollisuus on toimia sen mukaisesti, ei arvioida, onko valinta asiakkaan kannalta ”järkevä” tai ”sopiva”.
Voiko avustaja kieltäytyä noudattamasta ohjeita?
Avustaja voi kieltäytyä noudattamasta ohjeita vain, jos niiden toteuttaminen olisi lainvastaista tai aiheuttaisi välitöntä vaaraa. Muissa tilanteissa avustajan kuuluu noudattaa asiakkaan ohjeita, vaikka hän itse tekisi asian eri tavalla tai pitäisi toista lähestymistapaa parempana. Avustajan henkilökohtaiset mielipiteet tai mieltymykset eivät ole peruste kieltäytyä.
On tärkeää ymmärtää ero tilanteen välillä, jossa avustaja kieltäytyy turvallisuussyistä, ja tilanteen välillä, jossa hän kieltäytyy oman mielipiteensä perusteella. Ensimmäinen on hyväksyttävää, jälkimmäinen ei kuulu avustajan rooliin. Jos avustaja toistuvasti kyseenalaistaa asiakkaan ohjeita tai toimii niiden vastaisesti, kyse on vakavasta ongelmasta, josta tulee ilmoittaa palveluntuottajalle.
Me Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun palveluntuottajana painotamme, että avustajan rooli on tukea asiakkaan toimijuutta, ei rajoittaa sitä. Tähän periaatteeseen sitoudutaan jo siinä vaiheessa, kun avustajia rekrytoidaan ja perehdytetään tehtävään.
Mitä jos asiakas ja avustaja ovat eri mieltä tilanteen etenemisestä?
Jos asiakas ja avustaja ovat eri mieltä tilanteen etenemisestä, asiakkaan näkemys on lähtökohtaisesti se, jota noudatetaan. Avustaja voi tuoda oman näkökulmansa esille asiallisesti, mutta päätöksenteko kuuluu asiakkaalle. Erimielisyys ei oikeuta avustajaa toimimaan asiakkaan tahdon vastaisesti.
Käytännön tilanteissa erimielisyydet ratkeavat usein parhaiten avoimella keskustelulla. Avustaja voi esimerkiksi kertoa, jos hänellä on jokin huoli tilanteesta, mutta hänen tulee tehdä se kunnioittavasti ja ilman painostamista. Asiakas voi sitten ottaa tämän huomioon tai päättää edetä alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Jos erimielisyydet toistuvat tai avustaja ei toimi asiakkaan toiveiden mukaisesti, tilanne kannattaa ottaa puheeksi palveluntuottajan kanssa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että palvelu toimii niin kuin sen kuuluu toimia ja että asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu käytännössä, ei vain paperilla.
Miten ohjausrooli toimii, jos asiakas tarvitsee tukea päätöksenteossa?
Jos asiakas tarvitsee tukea päätöksenteossa, avustajan rooli on tarjota tietoa, vaihtoehtoja ja aikaa, ei tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta. Tuettu päätöksenteko tarkoittaa, että ihminen saa apua valintojen punnitsemisessa, mutta päätösvalta pysyy hänellä itsellään. Tämä on keskeinen ero avustamisen ja holhoamisen välillä.
Tuen tarve päätöksenteossa voi johtua monesta syystä, kuten kognitiivisesta erityispiirteestä, kommunikoinnin haasteista tai uudesta ja monimutkaisesta tilanteesta. Avustaja voi tällöin esimerkiksi selittää vaihtoehdot selkokielellä, antaa lisää aikaa, käyttää kuvia tai muita havainnollistavia keinoja tai kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta hahmottamaan, mitä hän haluaa.
Avustaja ei kuitenkaan saa olettaa, että asiakas ei pysty päättämään, tai siirtää päätösvaltaa oma-aloitteisesti itselleen tai läheisille. Vaikka asiakkaalla olisi edunvalvoja tai läheinen tukihenkilö, avustajan ensisijainen tehtävä on toimia asiakkaan oman tahdon mukaan. Jos tilanne on epäselvä, asiasta kannattaa ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, jotta löydetään asiakkaalle sopiva tapa toimia.
Henkilökohtainen apu on parhaimmillaan silloin, kun se rakentuu aidosti asiakkaan yksilöllisille tarpeille ja toiveille. Jos haluat tietää lisää siitä, miten henkilökohtainen apu toimii meillä käytännössä, olemme mielellämme apuna.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.