CP-vammainen nuori voi saada henkilökohtaista apua niin paljon kuin hän yksilöllisesti tarvitsee. Vammaispalvelulaki ei aseta tuntimäärille kiinteää ylärajaa, vaan myönnetty apu perustuu aina henkilökohtaiseen palvelutarpeen arviointiin. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka auttavat ymmärtämään, miten apumäärä määräytyy ja miten sitä voi tarvittaessa hakea lisää.
Millä perusteella CP-vammaisen nuoren avuntarve arvioidaan?
CP-vammaisen nuoren avuntarve arvioidaan yksilöllisesti hyvinvointialueen tekemässä palvelutarpeen arvioinnissa. Arvioinnissa kartoitetaan, millaisissa päivittäisissä toiminnoissa nuori tarvitsee toisen henkilön apua, ja lähtökohtana on aina nuoren oma näkemys omasta elämästään ja tarpeistaan. Arviointi ei perustu diagnoosiin yksinään, vaan siihen, miten CP-vamma käytännössä vaikuttaa toimintakykyyn.
Palvelutarpeen arvioinnissa hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tapaa nuoren ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä. Nuorella on oikeus tuoda arviointiin mukaan tukihenkilö tai muu luotettava henkilö. Arvioinnissa otetaan huomioon fyysinen toimintakyky, kommunikaatio, kognitiiviset valmiudet sekä se, millaisissa ympäristöissä nuori liikkuu ja toimii, esimerkiksi kotona, koulussa tai harrastuksissa.
Tärkeää on, että nuori itse kertoo mahdollisimman konkreettisesti, mihin hän tarvitsee apua ja missä tilanteissa. Mitä tarkemmin avuntarve kuvataan, sitä paremmin arviointi vastaa todellista elämäntilannetta.
Mihin elämän osa-alueisiin henkilökohtainen apu voi kohdistua?
Henkilökohtainen apu voi kohdistua kaikkiin niihin elämän osa-alueisiin, joissa CP-vammainen nuori tarvitsee toistuvasti toisen ihmisen apua. Lain mukaan tukea voidaan myöntää päivittäisiin toimintoihin, opiskeluun, työhön, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin laajaa kirjoa tilanteita:
- Aamutoimet, pukeutuminen, hygienia ja ruokailu
- Liikkuminen kodin ulkopuolella, esimerkiksi koulumatkat ja asiointiretket
- Opiskelu ja koulutyö, mukaan lukien avustaminen oppitunneilla tai läksyissä
- Vapaa-aika, harrastukset ja ystävätapaamiset
- Kulttuuritapahtumat, liikunta ja muu yhteiskunnallinen toiminta
- Kommunikaation tukeminen, jos CP-vamma vaikuttaa puheentuottoon
Henkilökohtainen apu ei ole rajattu pelkästään fyysiseen avustamiseen. Se voi sisältää myös tilanteita, joissa nuori tarvitsee tukea asioiden organisoinnissa tai ympäristön hallinnassa. Nuori itse päättää, mihin avustajan aika käytetään, mikä on keskeinen osa itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Onko CP-vammaisen nuoren henkilökohtaiselle avulle tuntiraja?
Vammaispalvelulaki ei aseta henkilökohtaiselle avulle kiinteää tuntimäärän ylärajaa. Apua tulee myöntää niin paljon kuin henkilön yksilöllinen tarve edellyttää. Tämä tarkoittaa, että CP-vammainen nuori voi saada apua myös ympärivuorokautisesti, jos hänen toimintakykynsä ja elämäntilanteensa sitä vaativat.
Laissa on kuitenkin säädetty alaraja: jos henkilökohtainen apu myönnetään päivittäisiä toimintoja varten, tunteja tulee myöntää vähintään 30 kuukaudessa. Tämä alaraja kertoo siitä, että kyse on merkittävästä palvelusta, ei satunnaisesta tuesta.
Käytännössä myönnetyt tuntimäärät vaihtelevat paljon yksilöllisten tarpeiden mukaan. Joillekin nuorille riittää muutama tunti viikossa, toiset tarvitsevat apua useita tunteja päivässä. Ratkaisevaa ei ole diagnoosi vaan se, miten CP-vamma vaikuttaa juuri kyseisen nuoren kykyyn selviytyä arjesta itsenäisesti.
Miten ikä ja elämäntilanne vaikuttavat myönnettyihin tunteihin?
Ikä ja elämäntilanne vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon henkilökohtaista apua CP-vammaiselle nuorelle myönnetään, koska ne muovaavat suoraan avuntarpeen sisältöä ja laajuutta. Nuoruus on elämänvaihe, johon kuuluu itsenäistyminen, opiskelu ja sosiaalinen elämä, ja nämä kaikki voivat kasvattaa avun tarvetta.
Esimerkiksi toisen asteen opintoihin siirtyminen, muuttaminen omaan kotiin tai aloittaminen uudessa harrastuksessa ovat tilanteita, joissa avuntarve usein kasvaa. Hyvinvointialueen on otettava nämä muutokset huomioon, kun palvelutarvetta arvioidaan tai tarkistetaan.
Elämäntilanteen muutos on aina hyvä syy pyytää uutta palvelutarpeen arviointia. Myönnetty tuntimäärä ei ole pysyvä päätös, vaan se voidaan tarkistaa aina, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Nuoren kasvaessa ja elämänpiirin laajentuessa avuntarve voi kasvaa, ja tähän on vammaisen henkilön laillinen oikeus saada vastaava tuki.
Kuinka CP-vammainen nuori voi hakea lisää henkilökohtaista apua?
Lisää henkilökohtaista apua haetaan tekemällä kirjallinen hakemus oman hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. Hakemuksen voi tehdä itse tai tarvittaessa yhdessä läheisen tai tukihenkilön kanssa. Hakemukseen kannattaa liittää lääkärin tai muun ammattilaisen lausunto sekä konkreettinen kuvaus siitä, mihin tilanteisiin lisäapua tarvitaan.
Hakuprosessissa kannattaa toimia näin:
- Kirjaa avuntarve konkreettisesti: Kuvaa arjen tilanteet, joissa nykyinen tuntimäärä ei riitä, mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
- Hanki tukevat asiakirjat: Lääkärinlausunto tai toimintaterapeutin arvio vahvistaa hakemuksen perusteita.
- Tee kirjallinen hakemus: Suullinen pyyntö ei riitä, sillä vain kirjalliseen hakemukseen saa valituskelpoisen päätöksen.
- Pyydä palvelutarpeen arviointia: Hyvinvointialueella on velvollisuus tehdä arviointi kohtuullisessa ajassa hakemuksen jälkeen.
- Valita tarvittaessa: Jos päätös ei vastaa todellista tarvetta, siihen on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
Me Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun ammattilaisina autamme mielellämme, jos sinulla on kysyttävää henkilökohtaisesta avusta tai haluat tietää enemmän siitä, miten palvelumme voi tukea CP-vammaisen nuoren itsenäistä elämää. Palvelumme lähtökohtana on aina nuoren oma tahto, omat tavoitteet ja omannäköinen arki. Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.