Vammaisella henkilöllä on lakisääteinen oikeus osallistua aktiivisesti oman palvelusuunnitelmansa laatimiseen, ja hänen toiveitaan, tarpeitaan ja elämäntilannettaan on kuultava aidosti koko prosessin ajan. Oikeus palvelusuunnitelmaan perustuu vammaispalvelulakiin, ja se koskee kaikkia, jotka käyttävät vammaispalveluja tai hakevat niihin oikeutta. Seuraavissa osioissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka liittyvät vammaisen henkilön oikeuksiin palvelusuunnitelman laatimisessa.
Kenellä on oikeus saada palvelusuunnitelma?
Jokaisella vammaisella henkilöllä, joka käyttää tai hakee vammaispalvelulain mukaisia palveluja, on oikeus saada palvelusuunnitelma. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä, eikä sen tekeminen edellytä erillisiä perusteluita tai hakemusta. Oikeus on subjektiivinen eli se ei riipu kunnan tai hyvinvointialueen harkinnasta.
Palvelusuunnitelma on tarkoitettu kaikille, joiden tuen tarve on jatkuva tai toistuva. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitelma on tehtävä aina, kun vammainen henkilö asioi vammaispalveluissa ja tarvitsee useampia tai säännöllisiä palveluja. Yksittäisen, kertaluonteisen palvelun kohdalla tilanne voi olla erilainen, mutta pääsääntönä on, että suunnitelma laaditaan aina tarpeen niin vaatiessa.
Suunnitelman tekemiseen osallistuvat henkilö itse sekä tarvittaessa hänen valitsemansa tukihenkilö, omainen tai edunvalvoja. Viranomainen ei voi tehdä suunnitelmaa yksin ilman asianomaisen osallistumista.
Mitä vammainen henkilö voi vaatia palvelusuunnitelmaan kirjattavaksi?
Vammainen henkilö voi vaatia, että palvelusuunnitelmaan kirjataan kaikki hänen elämäntilanteeseensa liittyvät tarpeet, toiveet ja tavoitteet. Suunnitelma ei saa rajoittua vain jo myönnettyihin palveluihin, vaan sen on kuvattava kokonaisvaltaisesti, millaista tukea henkilö tarvitsee arjessa selviytyäkseen ja osallistuakseen yhteiskuntaan.
Kirjattavia asioita voivat olla muun muassa:
- Henkilön omat tavoitteet ja toiveet elämän eri osa-alueilla
- Tarvittavat palvelut ja niiden sisältö, määrä ja toteutustapa
- Henkilökohtaisen avun tarve ja sen järjestämistapa
- Asumiseen, liikkumiseen, opiskeluun ja työhön liittyvät tarpeet
- Sosiaalinen osallistuminen ja vapaa-aika
- Mahdolliset erityistarpeet, kuten kommunikaatioon tai apuvälineisiin liittyvät asiat
Tärkeää on, että suunnitelmaan kirjataan myös ne palvelut, joita ei vielä ole myönnetty mutta joita henkilö pitää tarpeellisina. Näin asiakirja toimii myös perusteena mahdollisille valituksille tai tarkistuspyynnöille myöhemmin. vammaisen oikeuksista on tärkeää olla tietoinen, jotta suunnitelmaan osaa vaatia oikeita kirjauksia.
Voiko vammainen henkilö kieltäytyä palvelusuunnitelmasta?
Kyllä, vammainen henkilö voi kieltäytyä palvelusuunnitelman laatimisesta. Suunnitelma tehdään aina henkilön suostumuksella, eikä se ole pakollinen edellytys yksittäisten palvelujen saamiselle. Kieltäytyminen ei saa johtaa siihen, että henkilö menettää oikeuden hänelle kuuluviin palveluihin.
Käytännössä palvelusuunnitelma on kuitenkin vahva työkalu oman edun valvomisessa. Se dokumentoi tarpeet ja toiveet kirjallisesti, mikä helpottaa palvelujen saamista ja antaa selkeän pohjan mahdollisille muutoksenhauille. Kieltäytyminen voi siis käytännössä heikentää mahdollisuuksia saada tarvittavaa tukea, vaikka se ei muodollisesti estäkään palvelujen myöntämistä.
Jos henkilö epäröi suunnitelman tekemistä esimerkiksi aiempien huonojen kokemusten takia, kannattaa pyytää mukaan luotettava tukihenkilö tai asiantuntija, joka auttaa varmistamaan, että prosessi etenee henkilön omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.
Miten palvelusuunnitelmaa voi muuttaa tai päivittää?
Palvelusuunnitelmaa voi ja pitää muuttaa aina, kun henkilön elämäntilanne, tarpeet tai tavoitteet muuttuvat. Muutosta voi pyytää milloin tahansa ottamalla yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään tai vastuuhenkilöön. Suunnitelman päivittäminen ei edellytä, että tilanne on muuttunut dramaattisesti. Myös pienet muutokset arjessa voivat olla riittävä peruste.
Hyvinvointialueen on tarkistettava palvelusuunnitelma säännöllisesti ja aina silloin, kun henkilön olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Tarkistus voidaan tehdä henkilön omasta pyynnöstä tai viranomaisen aloitteesta. Henkilöllä itsellään on kuitenkin aina oikeus vaatia tarkistusta ilman, että hänen tarvitsee odottaa seuraavaa määräaikaista arviointia.
Muutospyynnön voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen pyyntö on suositeltavampi, koska se jättää selkeän dokumentin siitä, että pyyntö on tehty ja milloin. Jos muutosta ei toteuteta kohtuullisessa ajassa, henkilöllä on oikeus tehdä hallintokantelu tai hakea muutosta päätökseen.
Mitä tehdä, jos palvelusuunnitelma ei vastaa todellisia tarpeita?
Jos palvelusuunnitelma ei vastaa todellisia tarpeita, ensimmäinen askel on ottaa asia puheeksi suoraan oman sosiaalityöntekijän tai vastuuhenkilön kanssa ja pyytää suunnitelman tarkistamista. Suullinen tai kirjallinen pyyntö käynnistää virallisen prosessin, jonka aikana tarpeet on arvioitava uudelleen. Henkilöllä on oikeus tulla kuulluksi tässä prosessissa.
Jos neuvottelu ei johda tulokseen, käytettävissä on useita keinoja:
- Muutoksenhaku: Palvelusuunnitelmaan perustuvista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valitusaika ja ohjeet löytyvät päätösasiakirjasta.
- Hallintokantelu: Jos viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa, kantelun voi tehdä aluehallintovirastolle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
- Sosiaaliasiamiehen palvelut: Jokaisella hyvinvointialueella on sosiaaliasiamies, jonka puoleen voi kääntyä maksutta neuvoja ja tukea saadakseen.
- Vammaisjärjestöt ja oikeudellinen neuvonta: Monet vammaisjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tukea oikeuksien valvomisessa.
Me Avustajaklinikalla autamme asiakkaitamme ymmärtämään oikeuksiaan ja varmistamaan, että henkilökohtainen apu vastaa aidosti heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Palvelusuunnitelma on parhaimmillaan elävä asiakirja, joka heijastaa ihmisen omaa elämää ja tavoitteita. Jos koet, että suunnitelmasi ei vastaa arkeasi, älä jää yksin asian kanssa. Oikeus asianmukaiseen palvelusuunnitelmaan on lakisääteinen, ja sen toteuttaminen on viranomaisen velvollisuus.