Voiko henkilökohtainen avustaja auttaa seksuaalisuuden toteuttamisessa arjessa?

Kyllä, henkilökohtainen avustaja voi auttaa seksuaalisuuden toteuttamisessa arjessa, kun apu liittyy asiakkaan omaan päätöksentekoon ja toimintaan, esimerkiksi liikkumiseen, kommunikointiin, tapaamisten järjestämiseen tai yksityisyyden turvaamiseen. Avustajan työ ei ole seksuaalisen toiminnan tuottamista, vaan arjen esteiden poistamista. Seksuaalisuus on osa jokaisen ihmisen elämää, ja se kuuluu myös vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden piiriin. Seuraavassa käymme läpi, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, mitkä ovat avustajan rajat ja mistä saa lisätietoa.

Mitä seksuaalisuuden tukeminen avustajan työssä käytännössä tarkoittaa?

Seksuaalisuuden tukeminen avustajan työssä tarkoittaa sitä, että avustaja auttaa asiakasta toteuttamaan omia valintojaan ihmissuhteissa, kumppanuudessa ja itsensä ilmaisemisessa. Tuki on käytännön apua, ei ohjausta tai arvostelua. Asiakas päättää itse, mitä hän haluaa, ja avustaja mahdollistaa sen toteutumisen.

Käytännössä tuki voi olla hyvin arkista. Avustaja voi esimerkiksi:

  • saattaa asiakkaan treffeille, tapahtumiin tai ystävien ja kumppanin luokse
  • auttaa pukeutumisessa, hygieniassa ja ulkonäköön liittyvissä valinnoissa tavalla, jonka asiakas itse haluaa
  • auttaa viestien kirjoittamisessa tai deittisovellusten käytössä, jos asiakas sitä toivoo
  • järjestää kodin niin, että asiakkaalla on rauhaa ja yksityisyyttä
  • auttaa hankkimaan tarvittavia tuotteita tai apuvälineitä

Tärkeää on, että avustaja ei oleta, ohjaa tai ratkaise asioita asiakkaan puolesta. Jokaisen tarpeet, toiveet ja rajat ovat yksilölliset.

Kuuluuko seksuaalisuuden tukeminen henkilökohtaisen avun piiriin?

Kyllä, osa seksuaalisuuden toteuttamiseen liittyvästä tuesta kuuluu henkilökohtaisen avun piiriin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on tarkoitettu asiakkaan päivittäisiin toimintoihin, työhön, opiskeluun, harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Ihmissuhteet ja kumppanuus ovat osa näitä kaikkia.

Henkilökohtaisen avun tavoitteena on mahdollistaa omannäköinen elämä ja yhdenvertainen osallisuus. Tämä tarkoittaa, että apu voi kohdistua myös treffeille lähtemiseen, kumppanin tapaamiseen tai yksityisen elämän järjestämiseen. Myös seksuaalioikeudet ovat perus- ja ihmisoikeuksia, joista vammaisetkaan eivät ole poissuljettuja.

Raja kulkee kuitenkin selkeästi: avustaja ei tuota seksuaalista palvelua eikä osallistu seksuaaliseen toimintaan. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä ja sisällössä noudatetaan aina voimassa olevaa lainsäädäntöä ja oman hyvinvointialueen päätöstä, joten yksittäisen tilanteen osalta kannattaa varmistaa asia omasta palvelusuunnitelmasta.

Mitkä ovat avustajan oikeudet ja rajat tässä asiassa?

Avustajalla on oikeus kieltäytyä tehtävistä, jotka ylittävät hänen henkilökohtaiset rajansa tai työn sisällön. Avustaja ei osallistu seksuaaliseen toimintaan eikä toimi seksuaalisena kumppanina. Hänellä on kuitenkin velvollisuus kohdella asiakasta kunnioittavasti ja syrjimättömästi myös seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa.

Avustajan rajat suojaavat molempia osapuolia. Selkeät rajat tekevät yhteistyöstä turvallista ja luottamuksellista. Avustajaa koskevat työntekijänä samat periaatteet kuin muussakin työssä:

  • hänellä on oikeus työturvallisuuteen ja epäasialliselta käytökseltä suojautumiseen
  • hänen tulee noudattaa vaitiolovelvollisuutta kaikesta asiakkaan yksityisestä elämästä
  • hän ei saa arvostella, vähätellä tai kyseenalaistaa asiakkaan valintoja
  • hän ei saa hyödyntää asiakkaan haavoittuvaa asemaa

Jos avustaja ei koe voivansa auttaa jossain tilanteessa, asia kannattaa ottaa puheeksi ajoissa. Tarvittaessa tehtävä voidaan järjestää toisen avustajan kautta, kunhan asiakkaan yksityisyys ja arvokkuus säilyvät. Me Avustajaklinikalla kannustamme sopimaan odotuksista etukäteen, jotta kenenkään ei tarvitse arvailla.

Miten seksuaalisuudesta voi puhua avustajan kanssa?

Seksuaalisuudesta voi puhua avustajan kanssa samalla tavalla kuin muistakin arjen asioista: avoimesti, omilla ehdoilla ja siinä laajuudessa kuin itse haluaa. Kenenkään ei tarvitse kertoa enempää kuin haluaa. Asiakas päättää, otetaanko aihe puheeksi ja mitä siitä keskustellaan.

Keskustelun aloittamista helpottavat muutamat käytännöt:

  1. Sovi jo avustajasuhteen alussa, mistä asioista voi puhua ja mistä ei.
  2. Kerro konkreettisesti, millaista apua tarvitset, esimerkiksi kuljetusta tai kodin järjestelyä.
  3. Käytä sanoja, jotka tuntuvat sinusta luontevilta. Aiheen ei tarvitse olla jännittävä.
  4. Sovi, miten toimitte, jos jompikumpi kokee tilanteen epämukavaksi.

Avustaja ei saa suhtautua aiheeseen kummeksuen tai holhoavasti. Jos keskustelu ei tunnu luontevalta tietyn avustajan kanssa, voit ottaa asian puheeksi myös palveluntuottajan kanssa. Avustajavalinnat ovat aina asiakkaan päätettävissä.

Miten yksityisyys ja turvallisuus järjestetään arjessa?

Yksityisyys ja turvallisuus järjestetään arjessa sopimalla etukäteen yhteisistä pelisäännöistä, kuten siitä, missä tilanteissa avustaja on paikalla, milloin hän siirtyy toiseen huoneeseen ja miten häneen saa yhteyden tarvittaessa. Asiakkaalla on oikeus yksityisyyteen omassa kodissaan, ja avustajan tehtävä on turvata se.

Käytännön järjestelyjä voivat olla esimerkiksi:

  • sovittu aika, jolloin avustaja odottaa muualla tai poistuu kodista
  • keino kutsua avustaja paikalle, jos tarvitaan apua esimerkiksi siirtymisessä
  • selkeä sopimus siitä, mitä avustaja saa tietää ja mitä ei
  • luottamuksellisuus: avustaja ei kerro asiakkaan yksityiselämästä eteenpäin

Turvallisuuteen kuuluu myös se, että asiakas voi luottaa siihen, että häntä ja muita kunnioitetaan. Jos kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti, asiasta voi ja kannattaa ilmoittaa heti palveluntuottajalle. Vakavissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä myös viranomaisiin.

Mikä rooli läheisillä on seksuaalisuuden tukemisessa?

Läheisten rooli on olla tukena vain, jos asiakas sitä haluaa. Täysi-ikäisellä asiakkaalla on itsemääräämisoikeus myös seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, eikä läheisillä, vanhemmilla tai muilla perheenjäsenillä ole oikeutta päättää niistä tai rajoittaa niitä hänen puolestaan.

Läheiset voivat auttaa monin tavoin, kun asiakas itse toivoo sitä. He voivat kuunnella, kannustaa ja tarjota tilaa keskustelulle. Toisaalta avustajasuhde on usein juuri se tila, jossa asiakas voi hoitaa omia asioitaan ilman perheen osallisuutta. Tämä on tärkeää etenkin nuorille ja nuorille aikuisille, jotka etsivät omaa itsenäisyyttään.

Avustajan on tärkeää pitää rajat selkeinä: asiakkaan yksityiset asiat eivät kuulu läheisille ilman asiakkaan lupaa. Avustaja ei kerro läheisille keskusteluista tai asiakkaan elämän yksityiskohdista, ellei asiakas itse niin sovi.

Mistä apua ja lisätietoa seksuaalisuuteen saa?

Apua ja lisätietoa seksuaalisuuteen saa hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä ja vammaispalveluista, terveydenhuollosta sekä seksuaaliterveyteen ja vammaisten oikeuksiin perehtyneiltä järjestöiltä ja ammattilaisilta. Oma palvelusuunnitelma on hyvä lähtökohta, kun halutaan selvittää avun sisältöä.

Mahdollisia tahoja ovat:

  • oman hyvinvointialueen vammaispalvelut ja sosiaalityöntekijä
  • terveyskeskuksen tai neuvolan seksuaaliterveyden palvelut
  • seksuaaliterveyden asiantuntijat ja seksuaaliterapeutit
  • vammaisjärjestöt ja vertaistukea tarjoavat yhteisöt
  • palveluntuottajasi, jonka kanssa voit sopia avustajan tehtävistä

Me Avustajaklinikalla toimimme kaikilla Suomen hyvinvointialueilla ja tuemme asiakkaitamme heidän omien tarpeidensa mukaisesti. Seksuaalisuus on osa elämää, ja siihen liittyvät kysymykset ansaitsevat samanlaista asiallista ja kunnioittavaa kohtelua kuin mikä tahansa muu arjen asia. Voit myös ottaa meihin yhteyttä, jos haluat keskustella avustajan tehtävistä.

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.