Avustajaklinikka virkistyspäivä

Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun cp-vamman perusteella?

CP-vammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä apua päivittäisissä toiminnoissa eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista. Oikeus perustuu vammaispalvelulakiin, ja se on niin sanottu subjektiivinen oikeus, eli kunnan tai hyvinvointialueen on järjestettävä se, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Alla käymme läpi tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Millä edellytyksillä CP-vammainen saa henkilökohtaista apua?

Henkilökohtaista apua CP-vamman perusteella voi saada, kun henkilöllä on vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävä toimintarajoite, joka edellyttää toistuvaa avustamista päivittäisissä toiminnoissa. Vammaispalvelulain mukaiset oikeudet ja edellytykset eivät saa johtua pääasiassa ikääntymisestä, ja henkilöllä on oltava voimavaroja määritellä itse avun sisältö ja toteutustapa.

CP-vamma on neurologinen liikuntavamma, joka vaikuttaa lihasten hallintaan ja koordinaatioon hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Tämän vuoksi oikeutta henkilökohtaiseen apuun ei arvioida diagnoosin perusteella vaan yksilöllisen toimintakyvyn ja avun tarpeen mukaan. Keskeistä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omat tarpeensa ja toiveensa, vaikka kommunikointi tapahtuisi puheen sijaan muilla keinoin, kuten kommunikaatiolaitteiden avulla.

Voimavaraedellytys on herättänyt paljon kysymyksiä. Oikeuskäytännön perusteella se ei tarkoita, että henkilön pitäisi pystyä itsenäisesti suoriutumaan tehtävistä, vaan että hän pystyy ilmaisemaan tahtonsa siitä, millaista apua hän tarvitsee ja miten se annetaan. Myös henkilöt, joilla on merkittäviä kognitiivisia haasteita, voivat täyttää tämän edellytyksen.

Mihin arjen toimintoihin henkilökohtainen apu CP-vammalla kattaa?

Henkilökohtainen apu CP-vammaiselle henkilölle kattaa päivittäiset toiminnot kuten pukeutumisen, hygienian, ruokailun ja liikkumisen, mutta myös työn, opiskelun, harrastukset, sosiaalisen osallistumisen ja yhteiskunnallisen toiminnan. Laki ei rajaa avun sisältöä tiukasti, vaan lähtökohtana on henkilön oma elämä ja hänen itsensä asettamat tavoitteet.

Käytännössä henkilökohtainen apu voi tarkoittaa esimerkiksi avustamista aamurutiineissa, kulkemista töihin tai kouluun, osallistumista harrastuksiin tai ystävien tapaamiseen. Se voi ulottua myös matkustamiseen, kulttuuritapahtumiin tai vapaaehtoistyöhön. Olennaista on, että avun sisältö lähtee henkilön omista toiveista eikä ulkopuolelta määrätyistä rutiineista.

CP-vamman monimuotoisuuden vuoksi avun tarve vaihtelee suuresti. Toinen henkilö tarvitsee apua lähinnä fyysiseen liikkumiseen, toinen taas kommunikaation tukemiseen tai kognitiivisiin tehtäviin. Henkilökohtainen avustaja toimii henkilön omien ohjeiden mukaan, ei itsenäisenä päätöksentekijänä. Meillä Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun palvelut tämä itsemääräämisoikeuden periaate on kaiken toimintamme lähtökohta.

Miten henkilökohtaisen avun tarve arvioidaan CP-vammaisella?

Henkilökohtaisen avun tarpeen arviointi tehdään hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän toimesta yksilöllisesti. Arvioinnissa tarkastellaan henkilön toimintakykyä, arjen sujumista ja niitä tilanteita, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua. Arviointi perustuu henkilön omaan kuvaukseen tarpeistaan, ei pelkästään lääketieteellisiin diagnooseihin.

Arvioinnissa käytetään usein toimintakykymittareita ja kotikäyntejä, mutta tärkeintä on kuunnella henkilöä itseään. CP-vammaisen henkilön kohdalla on tärkeää, että arvioinnissa otetaan huomioon vamman vaihteleva luonne: toimintakyky voi vaihdella päivän tai vuodenajan mukaan, ja tämä vaikuttaa avun tarpeeseen.

Hakemukseen kannattaa liittää lääkärinlausunto, toimintaterapeutin arvio sekä oma kirjallinen kuvaus siitä, mihin toimintoihin tarvitsee apua ja kuinka usein. Mitä konkreettisemmin avun tarve kuvataan, sitä paremmat edellytykset päätöksenteolle muodostuvat. Jos kommunikaatio on haastavaa, voi arvioinnissa käyttää tulkkia tai kommunikaation apuvälineitä.

Mitä eroa on henkilökohtaisella avulla ja muilla vammaispalveluilla?

Henkilökohtainen apu eroaa muista vammaispalveluista ennen kaikkea siinä, että henkilö itse ohjaa avustajansa työtä ja päättää, mitä tehdään, milloin ja miten. Muissa palveluissa, kuten palveluasumisessa tai kotihoidossa, toiminta perustuu palveluntuottajan aikatauluihin ja työtapoihin, ei ensisijaisesti asiakkaan omiin valintoihin.

Henkilökohtainen apu verrattuna kotihoitoon

Kotihoito on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu, joka keskittyy pääasiassa hoitotoimenpiteisiin ja välttämättömiin päivittäistoimiin. Se on aikataulusidonnaista ja perustuu palveluntarjoajan resursseihin. Henkilökohtainen apu taas on joustava palvelu, jossa avustaja on paikalla silloin, kun henkilö itse haluaa, ja tekee juuri niitä asioita, joita henkilö pyytää.

Henkilökohtainen apu verrattuna palveluasumiseen

Palveluasuminen tarjoaa asumisen ja tuen yhdistettynä, ja se sopii tilanteisiin, joissa henkilö tarvitsee ympärivuorokautista tukea. Henkilökohtainen apu sen sijaan mahdollistaa itsenäisen asumisen omassa kodissa tai muussa valitussa ympäristössä, ja avustaja tulee paikalle tarpeen mukaan. Nämä palvelut voivat myös täydentää toisiaan.

Mitä tehdä, jos henkilökohtainen apu evätään CP-vamman perusteella?

Jos henkilökohtainen apu evätään, päätöksestä voi ja kannattaa valittaa. Ensin haetaan oikaisua hyvinvointialueen sosiaalihuollon oikaisulautakunnalta, ja jos oikaisu ei tuota tulosta, asia voidaan viedä hallinto-oikeuteen. Valitusaika on yleensä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Ennen valituksen tekemistä kannattaa pyytää kirjallinen päätös perusteluineen, sillä suullinen kieltäytyminen ei ole lainmukainen menettely. Päätöksessä tulee olla selkeät perustelut sille, miksi hakemus on hylätty. Jos perustelut ovat puutteelliset tai perustuvat virheelliseen arvioon toimintakyvystä, se on jo itsessään valitusperuste.

Valitusprosessissa voi saada apua vammaisjärjestöiltä, kuten Invalidiliitolta tai CP-liitolta, sekä sosiaaliasiamiehiltä, joiden palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi on hyvä kerätä lisää dokumentaatiota omasta tilanteesta, kuten uusia lääkärinlausuntoja tai toimintakykyselvityksiä, jotka tukevat hakemusta.

Jos olet epävarma siitä, miten henkilökohtaisen avun hakeminen tai järjestäminen käytännössä toimii, voit ottaa yhteyttä Avustajaklinikan asiantuntijoihin. Autamme sinua ymmärtämään oikeutesi ja löytämään ratkaisun, joka tukee juuri sinun arkeasi.

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.