Läheinen tukee vammaisen perheenjäsenen seksuaalisuutta ja yksityisyyttä parhaiten kunnioittamalla hänen itsemääräämisoikeuttaan, puhumalla aiheesta avoimesti ja ilman häpeää sekä turvaamalla arjessa oman tilan ja rauhan. Seksuaalisuus kuuluu jokaisen ihmisyyteen, ja vammaisella ihmisellä on samat seksuaalioikeudet kuin kaikilla muillakin. Läheisen tehtävä ei ole päättää, vaan mahdollistaa. Käymme alla läpi, miksi aihe on vaikea, miten siitä puhutaan, miten yksityisyys turvataan, mikä on läheisen rooli suhteessa henkilökohtaiseen avustajaan ja mistä saa tukea.
Miksi läheisen on vaikea ottaa seksuaalisuus puheeksi?
Läheisen on vaikea ottaa seksuaalisuus puheeksi, koska aihe on yleisesti arka ja siihen liittyy vanhoja oletuksia. Moni pelkää loukkaavansa toista, sanovansa väärin tai astuvansa liian lähelle. Perhesuhteessa rooli voi tuntua myös hankalalta, kun aiheesta puhuminen vaatisi uudenlaista rehellisyyttä.
Vammaisuuteen liittyy lisäksi edelleen virheellisiä oletuksia, kuten ajatus siitä, ettei vammainen ihminen kaipaisi läheisyyttä tai kumppanuutta. Tällaiset oletukset ovat vääriä. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä syntymästä kuolemaan asti, eikä se tarkoita pelkästään seksiä. Siihen kuuluvat rakastuminen, ihastuminen, kosketus, läheisyys ja oman kehon tunteminen. Se on myös osa identiteettiä: se kertoo, keneen tunnemme vetoa ja miten haluamme ilmaista itseämme.
Moni läheinen myös suojelee liikaa. Hyvä tarkoitus voi muuttua holhoavaksi, jos huoli ohittaa toisen oman tahdon. Aikuinen ihminen päättää itse omasta seksuaalisuudestaan, ja läheisen apu on tässä taustatukea, ei ohjausta.
Miten seksuaalisuudesta voi puhua vammaisen perheenjäsenen kanssa?
Seksuaalisuudesta voi puhua rauhallisesti, avoimesti ja kunnioittavasti antamalla toiselle tilaa päättää, mitä hän haluaa jakaa. Hyvä aloitus on yleinen, painostamaton kysymys tai maininta siitä, että aiheesta saa puhua. Kuuntele enemmän kuin neuvot, äläkä tee oletuksia toisen toiveista.
Seuraavat vinkit auttavat keskustelun aloittamisessa:
- Valitse rauhallinen hetki. Keskustelu sujuu parhaiten, kun kummallakaan ei ole kiire eikä paikalla ole ulkopuolisia.
- Käytä avoimia kysymyksiä. Kysy esimerkiksi, onko jokin asia, josta hän haluaisi puhua tai jossa hän kaipaisi tukea.
- Älä oleta mitään. Seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä on hyvin monenlaisia. Joku kokee seksuaalista vetovoimaa, joku ei lainkaan, ja aseksuaalisuus on yksi luonteva tapa olla.
- Hyväksy vastaus, jos se on ei. Toisella on oikeus olla keskustelematta, ja ovi voi silti pysyä auki.
Muista myös suostumus. Kaiken seksuaalisen kanssakäymisen perusta on, että jokainen osapuoli osallistuu vapaaehtoisesti, ymmärtää, mitä on tapahtumassa, ja voi perua suostumuksensa milloin tahansa, myös kesken tilanteen. Suomessa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaikäraja on 16 vuotta. Tätä nuorempaan kohdistuva seksuaalinen teko on rikos, vaikka nuori olisi siihen itse suostunut.
Miten läheinen voi turvata yksityisyyden arjessa?
Läheinen turvaa vammaisen perheenjäsenen yksityisyyden kunnioittamalla hänen tilaansa, koputtamalla ennen sisäänmenoa, olemalla urkkimatta ja pitämällä kuulemansa luottamuksellisena. Yksityisyys on perusoikeus, ja se toteutuu arjessa pienten, johdonmukaisten tekojen kautta.
Käytännön keinoja ovat esimerkiksi:
- Koputa aina ja odota vastausta, vaikka asuisitte samassa taloudessa.
- Älä käy läpi toisen viestejä, puhelinta tai henkilökohtaisia tavaroita ilman lupaa.
- Sovi yhdessä, milloin kotona on omaa rauhaa, esimerkiksi treffeille, kumppanin tapaamiseen tai omaan aikaan.
- Pidä terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat omana tietonasi, äläkä kerro niitä muille sukulaisille tai ystäville ilman lupaa.
- Huolehdi, että asunnossa on fyysisesti mahdollisuus yksityisyyteen, kuten lukittava ovi tai rauhallinen tila.
Muista, että moni tarvitsee arjessaan apua, ja sama yksityisyyden vaatimus koskee myös avustajatilanteita. Avun tarve ei poista oikeutta omaan rauhaan. Jos apua tarvitaan esimerkiksi treffeille valmistautumiseen tai kumppanin kanssa vietettävään aikaan, siitä voi sopia etukäteen niin, että asiakas päättää itse, mitä apua haluaa ja miten.
Mikä on läheisen rooli suhteessa henkilökohtaiseen avustajaan?
Läheisen rooli henkilökohtaiseen avustajaan nähden on tukea, ei johtaa. Henkilökohtaisessa avussa asiakas päättää itse avun sisällöstä, toteutustavasta ja avustajavalinnoista. Läheinen voi auttaa viestimisessä tarvittaessa, mutta avustajasuhde on asiakkaan oma, ja siihen kuuluva luottamus kuuluu hänelle.
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu perustuu asiakkaan omiin tarpeisiin ja valintoihin, ja se on osa vammaisen ihmisen oikeuksia. Siksi läheisen kannattaa välttää tilannetta, jossa hän antaa avustajalle ohjeita asiakkaan puolesta tai tarkistaa, mitä asiakas on avustajan kanssa puhunut. Sooloseksiin, treffeille menemiseen tai kumppanin kanssa vietettävään aikaan liittyvät kysymykset ovat asiakkaan ja avustajan välisiä, ja ne ovat luottamuksellisia.
Läheinen voi kuitenkin auttaa monin tavoin:
- Kannusta perheenjäsentä puhumaan avustajalleen avoimesti omista tarpeistaan, jos hän itse niin haluaa.
- Kunnioita avustajan ja asiakkaan välistä luottamusta äläkä utele tietoja.
- Tue asiakasta, jos hän haluaa tarkentaa avustajan työtehtäviä tai ottaa asioita puheeksi, mutta anna hänen johtaa.
Me Avustajaklinikassa lähdemme siitä, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Läheisen tuki on arvokasta, kun se vahvistaa asiakkaan toimijuutta eikä korvaa sitä.
Missä läheinen voi saada tukea ja tietoa?
Läheinen voi saada tukea ja tietoa seksuaalineuvonnasta, seksuaaliterapeuteilta, vammaisjärjestöiltä, hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä vammaispalveluiden ammattilaisilta. Vertaistuki muilta läheisiltä auttaa myös, sillä moni miettii samoja kysymyksiä.
Mahdollisia tahoja ovat:
- Hyvinvointialueen palvelut. Sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja voi neuvoa henkilökohtaiseen apuun ja vammaispalveluihin liittyvissä asioissa. Käytännöt voivat vaihdella hyvinvointialueittain.
- Seksuaaliterapeutit ja seksuaalineuvonta. He osaavat käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ammattitaidolla.
- Vammais- ja vertaisjärjestöt. Ne tarjoavat tietoa, vertaistukea ja usein myös materiaaleja seksuaalisuudesta puhumiseen.
- Lääkäri ja terveydenhuolto. He auttavat terveyteen ja kehoon liittyvissä huolissa.
- Juristi. Oikeudellisissa kysymyksissä, esimerkiksi oikeuksien toteutumisessa, juristin neuvo on tärkeä.
Tämän artikkelin tiedot ovat yleistä tietoa, eivätkä ne korvaa lääkärin, juristin tai seksuaaliterapeutin henkilökohtaista neuvontaa. Jos jokin asia jää mietityttämään, ota rohkeasti yhteyttä meihin Avustajaklinikassa. Autamme mielellämme pohtimaan, miten henkilökohtainen apu ja asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuvat arjessa myös seksuaalisuuteen ja yksityisyyteen liittyvissä kysymyksissä.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.
