Avustajapalveluiden rahoitus herättää usein kysymyksiä niitä tarvitsevissa henkilöissä ja heidän läheisissään. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on lakisääteinen palvelu, mutta sen rahoitusmekanismit voivat tuntua monimutkaisilta. Ymmärrys siitä, kuka avustajapalvelun maksaa ja millä ehdoilla, auttaa tekemään tietoisia päätöksiä palvelujen suhteen.
Suomessa avustajapalvelujen rahoitus perustuu pääasiassa julkiseen rahoitukseen, mutta järjestelmässä on useita eri toimijoita ja rahoituskanavia. Selvitämme tässä artikkelissa, miten avustajapalvelujen kustannukset jakautuvat ja milloin asiakas joutuu maksamaan palveluista itse.
Mikä on henkilökohtainen apu ja kuka sen maksaa?
Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista tukea, jonka kustannuksista vastaa ensisijaisesti kunta tai hyvinvointialue. Palvelu on asiakkaalle maksutonta, kun se myönnetään lakisääteisenä vammaispalveluna. Rahoitus tulee julkisista varoista, eikä asiakas maksa palvelusta itse mitään.
Henkilökohtainen apu on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikea vamma tai sairaus ja jotka tarvitsevat toistuvasti apua päivittäisissä toiminnoissa. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa itsenäinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Kun henkilökohtainen apu myönnetään vammaispalvelulain perusteella, sen kustannukset kuuluvat kokonaan julkiselle sektorille.
Hoidamme palveluseteliasiat suoraan hyvinvointialueen kanssa, jotta asiakkaan ei tarvitse huolehtia näistä hallinnollisista seikoista. Tämä tarkoittaa, että asiakas voi keskittyä oman elämänsä suunnitteluun ja avun järjestämiseen sen sijaan, että joutuisi selvittelemään maksujärjestelyjä.
Mitä henkilökohtainen apu maksaa asiakkaalle?
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on asiakkaalle täysin maksutonta. Asiakas ei maksa palvelusta mitään, kun se on myönnetty lakisääteisenä vammaispalveluna. Kaikki kustannukset katetaan julkisesta rahoituksesta.
Asiakkaat voivat kuitenkin halutessaan ostaa lisäavustajapalveluita omakustanteisesti, jos he tarvitsevat enemmän apua kuin mitä julkinen palvelu kattaa. Tämä voi olla ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun myönnetyt avustustunnit eivät riitä kaikkiin tarpeisiin tai kun halutaan joustavuutta palvelun toteutuksessa.
Omakustanteisten palvelujen hinnoittelu vaihtelee palveluntuottajan mukaan. Voit ostaa meiltä avustajapalveluita myös omakustanteisesti, jos haluat täydentää julkista palvelua tai tarvitset apua tilanteissa, joita lakisääteinen palvelu ei kata.
Miten kunta rahoittaa avustajapalvelun?
Kunta tai hyvinvointialue rahoittaa avustajapalvelun verovaroista osana lakisääteisiä vammaispalveluja. Rahoitus tulee kunnan tai hyvinvointialueen budjetista, johon varataan määrärahat vammaispalvelujen toteuttamiseen. Palveluntuottajille maksetaan sovitun mukaisesti joko palvelusetelillä tai ostopalvelusopimuksilla.
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta vastanneet vammaispalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Ne saavat rahoituksensa valtion rahoituksesta sekä kuntayhtymämaksuista. Hyvinvointialueet arvioivat asiakkaiden palvelutarpeet ja myöntävät henkilökohtaista apua tarpeen mukaan.
Rahoituksen riittävyys voi vaihdella alueittain, mutta lakisääteisten palvelujen osalta hyvinvointialueet ovat velvollisia järjestämään palvelut riippumatta kustannuksista. Tämä tarkoittaa, että oikeutetut asiakkaat saavat tarvitsemansa avun taloudellisista resursseista huolimatta.
Milloin Kela osallistuu avustajapalvelun kustannuksiin?
Kela ei pääsääntöisesti osallistu henkilökohtaisen avun kustannuksiin, koska se kuuluu vammaispalvelulain mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulle. Kela maksaa kuitenkin vammaistukia ja hoitotukia, joita voidaan käyttää avustajapalvelujen ostamiseen yksityisesti.
Kelan maksamat tuet, kuten hoitotuki tai vammaistuki, ovat henkilökohtaisia etuuksia, joiden käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu. Asiakas voi halutessaan käyttää näitä tukia avustajapalvelujen ostamiseen, mutta tämä ei ole Kelan suoraa osallistumista avustajapalvelujen rahoittamiseen.
Erityistilanteissa, kuten työhön liittyvässä avussa, Kela voi osallistua kustannuksiin työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen kautta. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia tilanteita, ja pääsääntö on, että henkilökohtaisen avun rahoitus kuuluu hyvinvointialueille.
Voiko avustajapalvelun saamisessa olla esteitä rahoituksen takia?
Lakisääteisen henkilökohtaisen avun saamisessa ei pitäisi olla esteitä rahoituksen takia, koska se on vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oikeus. Hyvinvointialueet ovat velvollisia järjestämään palvelun niille, jotka täyttävät lain kriteerit, riippumatta kustannuksista.
Käytännössä rahoituksen niukkuus voi kuitenkin vaikuttaa palvelujen saatavuuteen epäsuorasti. Tämä voi näkyä esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin tiukkuutena, odotusaikoina tai myönnettyjen tuntimäärien rajoittamisena. Nämä käytännöt eivät ole lainmukaisia, jos ne estävät oikeutetun henkilön saamasta tarvitsemaansa apua.
Jos koet, että rahoitukseen liittyvät syyt vaikuttavat kielteisesti palvelupäätökseesi, voit hakea muutosta päätökseen. Jokaisella on oikeus saada lakisääteisiä palveluja tarpeen mukaan, eikä taloudellisten resurssien puute saa olla este palvelun saamiselle. Tarvittaessa asiassa voi ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon tai sosiaaliasiamieheen.