Henkilökohtainen avustaja ja hoitaja ovat kaksi eri ammattia, joilla on merkittäviä eroja vastuualueissa ja työn luonteessa. Henkilökohtainen avustaja tukee vammaisen henkilön itsenäistä elämää avustamalla arjen toiminnoissa asiakkaan ohjauksessa, kun taas hoitaja tarjoaa pääasiassa terveydenhuoltoon liittyviä palveluita ja hoitotoimenpiteitä. Avustaja toimii vammaisen henkilön ”käsinä ja jalkoina”, mahdollistaen itsenäisemmän elämän, kun hoitaja puolestaan huolehtii ensisijaisesti asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista.
Mikä on henkilökohtaisen avustajan ja hoitajan välinen ero?
Henkilökohtainen avustaja ja hoitaja eroavat toisistaan ensisijaisesti työtehtävien ja työsuhteen perusteella. Henkilökohtainen avustaja toimii vammaisen henkilön työntekijänä ja avustaa niissä toimissa, joita henkilö itse tekisi ilman vammaa. Hoitaja taas on terveydenhuollon ammattilainen, joka tekee itsenäisiä päätöksiä asiakkaan hoitoon liittyen.
Henkilökohtaisen avustajan työ perustuu vammaispalvelulakiin ja sen tarkoitus on mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäinen elämä. Avustaja toimii vammaisen henkilön ohjeiden mukaan eikä tee päätöksiä hänen puolestaan. Työsuhde on usein henkilökohtainen, jossa vammainen henkilö toimii työnantajana tai työn järjestäjänä. Avustajaklinikka tarjoaa luotettavia avustajapalveluita, jotka sovitetaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.
Hoitajan työ puolestaan perustuu terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Hoitaja tarjoaa hoiva- ja terveyspalveluita, tekee hoidollisia toimenpiteitä ja huolehtii asiakkaan terveydentilasta. Hoitajalta edellytetään alan koulutusta, kuten lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkintoa, ja hän on vastuussa hoitopäätöksistä oman ammattitaitonsa pohjalta.
Avustajan rooli on toimia ”käsinä ja jalkoina”, kun taas hoitaja tuo työhön oman ammatillisen osaamisensa ja on vastuussa hoidon laadusta. Tämä perustavanlaatuinen ero vaikuttaa kaikkiin työn osa-alueisiin, kuten koulutusvaatimuksiin, työsuhteen luonteeseen ja päätöksentekoon.
Millaisissa työtehtävissä henkilökohtainen avustaja toimii?
Henkilökohtainen avustaja toimii monipuolisissa tehtävissä, jotka määräytyvät asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Päätehtävänä on auttaa vammaista henkilöä selviytymään niistä toimista, joista hän ei vamman vuoksi itsenäisesti selviydy, mutta jotka hän haluaa toteuttaa osana itsenäistä elämäänsä.
Yleisimpiä henkilökohtaisen avustajan työtehtäviä ovat:
- Päivittäisissä toimissa avustaminen (pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu)
- Kodinhoitotehtävät (siivous, ruoanlaitto, pyykinpesu)
- Asioinnissa avustaminen (kauppa-, pankki- ja virastoasiat)
- Työssä, opiskelussa tai harrastuksissa avustaminen
- Sosiaalisen elämän mahdollistaminen (ystävien tapaaminen, juhlat, tapahtumat)
- Kommunikoinnissa avustaminen tarvittaessa
- Matkustamisessa ja liikkumisessa avustaminen
Avustajan tehtävät eivät tyypillisesti sisällä sairaanhoidollisia toimenpiteitä tai lääkehoitoa, ellei niitä ole erikseen sovittu ja avustaja ole saanut niihin tarvittavaa ohjausta. Avustaja ei myöskään tee päätöksiä asiakkaan puolesta, vaan toimii hänen ohjeidensa mukaisesti.
Työn sisältö vaihtelee suuresti asiakkaan vamman, elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan. Jotkut tarvitsevat avustajaa ympärivuorokautisesti, toiset vain muutamia tunteja viikossa tiettyihin toimiin. Oleellista on, että avustaja mahdollistaa vammaisen henkilön oman elämäntavan toteutumisen.
Mitä koulutusta tai osaamista henkilökohtaiselta avustajalta vaaditaan?
Henkilökohtaiselta avustajalta ei vaadita virallista koulutusta tai tutkintoa, toisin kuin hoitajalta, jolta edellytetään vähintään lähihoitajan tutkintoa. Avustajaksi voi päästä ilman alan koulutusta, mikä mahdollistaa työllistymisen monenlaisille ihmisille.
Henkilökohtaisen avustajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:
- Hyvät vuorovaikutustaidot ja kyky kuunnella
- Luotettavuus ja vastuuntuntoisuus
- Joustavuus ja kyky sopeutua erilaisiin tilanteisiin
- Kyky noudattaa ohjeita ja toimia asiakkaan toiveiden mukaan
- Oma-aloitteisuus yhdistettynä kunnioitukseen asiakkaan itsemääräämisoikeutta kohtaan
- Fyysinen jaksaminen (työ voi sisältää nostamista ja siirtämistä)
Vaikka virallista koulutusta ei vaadita, monet avustajat hankkivat hyödyllistä osaamista esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan koulutuksista, sosiaali- ja terveysalan opinnoista tai ensiaputaidoista. Avustajaklinikka järjestää avustajilleen perehdytystä ja koulutuksia, jotka auttavat heitä kehittymään työssään ja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
Hoitaja sen sijaan on suorittanut vähintään lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinnon, joka antaa valmiudet lääkehoidon toteuttamiseen, hoitotoimenpiteisiin ja terveydentilan arviointiin. Hoitajan työ edellyttää myös säännöllistä täydennyskoulutusta ja ammattitaidon ylläpitämistä.
Miten henkilökohtaisen avustajan palvelut eroavat kotihoidon palveluista?
Henkilökohtaisen avustajan palvelut ja kotihoidon palvelut eroavat merkittävästi toisistaan niin kohderyhmän, palvelun tarkoituksen kuin toteutustavan osalta. Henkilökohtainen apu keskittyy vammaisen henkilön itsenäisen elämän mahdollistamiseen, kun taas kotihoito painottuu hoivaan ja huolenpitoon.
| Ominaisuus | Henkilökohtainen apu | Kotihoito |
|---|---|---|
| Lainsäädännöllinen perusta | Vammaispalvelulaki | Sosiaalihuoltolaki, Terveydenhuoltolaki |
| Kohderyhmä | Vaikeavammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat apua vammasta johtuen | Ikääntyneet, sairaat ja muut, jotka tarvitsevat apua kotona selviytymiseen |
| Palvelun luonne | Avustaminen asiakkaan ohjeiden mukaan | Hoivapalvelu ammattilaisen arvion perusteella |
| Päätöksenteko | Asiakas ohjaa toimintaa ja tekee päätökset | Hoitohenkilöstö tekee hoitoon liittyviä päätöksiä |
| Aikataulutus | Joustava, asiakkaan tarpeiden mukaan | Usein tarkasti aikataulutettu palvelu |
Kotihoidon palvelut sisältävät yleensä ennalta määriteltyjä käyntejä, joiden aikana suoritetaan tietyt hoitotoimenpiteet ja arkiaskareet. Käynnit ovat usein lyhyitä ja aikataulutettuja, ja palvelu perustuu hoitosuunnitelmaan.
Henkilökohtainen apu puolestaan mukautuu vammaisen henkilön elämänrytmiin ja tarpeisiin. Avustaja voi olla mukana työpaikalla, harrastuksissa tai sosiaalisissa tilanteissa. Palvelun lähtökohtana on vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää omasta elämästään. Avustajaklinikka tarjoaa joustavaa avustajapalvelua, joka mukautuu juuri asiakkaan omiin aikatauluihin ja toiveisiin.
Kenelle henkilökohtainen apu on tarkoitettu ja miten sitä voi hakea?
Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat välttämätöntä apua arjen toiminnoissa vammansa vuoksi. Oikeus henkilökohtaiseen apuun perustuu vammaispalvelulakiin, ja sen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on pitkäaikainen tai pysyvä vamma tai sairaus.
Henkilökohtaisen avun myöntämisen kriteerit:
- Hakijalla on vaikeavammaisuudesta johtuva välttämätön avuntarve
- Avun tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista
- Henkilö pystyy itse määrittelemään tarvitsemansa avun sisällön ja toteutustavan
- Avun tarve on toistuva ja säännöllinen
Henkilökohtaisen avun hakuprosessi etenee seuraavasti:
- Ota yhteyttä avustajapalveluiden järjestämisestä oman hyvinvointialueesi vammaispalveluihin
- Varaa aika palvelutarpeen arviointiin sosiaalityöntekijälle
- Toimita tarvittavat lääkärinlausunnot ja muut dokumentit
- Osallistu palvelusuunnitelman laatimiseen
- Saat virallisen päätöksen henkilökohtaisen avun myöntämisestä
- Valitse sopiva tapa järjestää henkilökohtainen apu (työnantajamalli, palveluseteli tai ostopalvelu)
Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja on useita. Työnantajamallissa vammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana. Palvelusetelimallissa henkilö valitsee palveluntuottajan, kuten Avustajaklinikan, jolta hän hankkii palvelut. Ostopalvelumallissa hyvinvointialue ostaa avustajapalvelut palveluntuottajalta.
Jos tarvitset apua henkilökohtaisen avun hakemisessa tai järjestämisessä, voit kääntyä Avustajaklinikan puoleen. Tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja tukea koko prosessin ajan sekä autamme löytämään sopivan avustajan yksilöllisiin tarpeisiisi.