Itsemääräämisoikeus on tärkeää vammaisten palveluissa, koska se on jokaisen ihmisen perusoikeus: oikeus päättää omasta elämästään, arjestaan ja saamistaan palveluista. Ilman itsemääräämisoikeuden toteutumista palvelut voivat muuttua holhoaviksi rakenteiksi sen sijaan, että ne tukisivat yksilöllistä, itsenäistä elämää. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä itsemääräämisoikeus käytännössä tarkoittaa, miten se näkyy henkilökohtaisessa avussa ja miten voit vahvistaa omaa toimijuuttasi palveluissa.
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa vammaisten arjessa?
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ilman, että muut tekevät ne hänen puolestaan. Vammaisten arjessa tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että henkilö itse päättää, milloin hän herää, mitä hän syö, kenen kanssa hän viettää aikaa ja miten hän osallistuu yhteiskuntaan.
Itsemääräämisoikeus ei ole erityinen lisäetu vaan perus- ja ihmisoikeuksiin perustuva lähtökohta. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on ratifioinut, korostaa nimenomaan vammaisten henkilöiden oikeutta elää itsenäisesti ja osallistua yhteisönsä elämään täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa, että palvelujen tehtävä on tukea ihmisen omia valintoja, ei korvata niitä.
Arjen tasolla itsemääräämisoikeus näkyy pienissä ja suurissa asioissa: oikeudessa valita oma avustaja, päättää päivärytmistä, osallistua harrastuksiin, käydä töissä tai opiskelemassa ja solmia ihmissuhteita oman tahdon mukaisesti. Kyse on siitä, että jokainen voi elää omannäköistä elämää.
Miten itsemääräämisoikeus näkyy henkilökohtaisessa avussa?
Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen palvelu, jossa itsemääräämisoikeus on kirjattu suoraan toiminnan perustaksi. Palvelun saaja itse määrittelee, mihin tehtäviin apua tarvitaan, miten apu toteutetaan ja kuka avustaa. Avustaja toimii henkilön tahdon toteuttajana, ei itsenäisenä päätöksentekijänä.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että henkilö voi valita avustajansa itse, sopia avustajan kanssa työskentelytavoista ja muuttaa palvelun sisältöä elämäntilanteensa mukaan. Palvelu ei ole kiinteä paketti vaan joustava tuki, joka mukautuu yksilöllisiin tarpeisiin.
Meillä Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun järjestäminen perustuu juuri tähän ajatukseen: asiakas on oman elämänsä asiantuntija, ja me tuemme häntä toteuttamaan omia valintojaan. Avustajan rooli on mahdollistaa, ei ohjata. Tämä ero on merkittävä, sillä se määrittelee koko palvelusuhteen luonteen ja laadun.
Vammaispalvelulaki velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita järjestämään henkilökohtaista apua niille, joilla on vaikeavammaisuuden perusteella pitkäaikainen avun tarve. Lain tarkoituksena on nimenomaan tukea itsemääräämisoikeuden toteutumista, ei rajoittaa sitä byrokraattisilla rakenteilla.
Mitä tapahtuu, kun itsemääräämisoikeus ei toteudu?
Kun itsemääräämisoikeus ei toteudu vammaisten palveluissa, seurauksena on usein osallisuuden kaventuminen, toimijuuden menetys ja elämänlaadun heikkeneminen. Ihminen, jonka puolesta päätetään toistuvasti, voi menettää yhteyden omiin tarpeisiinsa ja toiveisiinsa.
Käytännön tasolla itsemääräämisoikeuden puuttuminen voi näyttäytyä monin tavoin:
- Palvelun sisältö määritellään viranomaisen tai palveluntuottajan näkökulmasta, ei henkilön omien tarpeiden pohjalta
- Avustaja tai hoitaja tekee päätöksiä henkilön puolesta ilman kysymistä
- Henkilöllä ei ole mahdollisuutta valita avustajaansa tai vaikuttaa palvelun toteuttamistapaan
- Osallistuminen kodin ulkopuoliseen elämään, kuten harrastuksiin tai sosiaalisiin tilanteisiin, estyy
- Henkilön mielipidettä ei kuulla palvelua koskevissa päätöksissä
Pitkällä aikavälillä itsemääräämisoikeuden systemaattinen sivuuttaminen voi johtaa syrjäytymiseen ja yhdenvertaisuuden loukkaamiseen. Tämä on myös ihmisoikeudellinen kysymys: vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niiden toteutuminen edellyttää aktiivisia toimia sekä yksilöltä että palvelujärjestelmältä.
Mikä on itsemääräämisoikeuden yhteys yhdenvertaisuuteen?
Itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus kytkeytyvät toisiinsa erottamattomasti: yhdenvertaisuus ei toteudu, jos osa ihmisistä ei voi tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä silloin, kun muut voivat. Vammaisille henkilöille itsemääräämisoikeus edellyttää usein erityisiä tukirakenteita, kuten henkilökohtaista apua, jotta se voi toteutua samalla tavoin kuin muillekin.
Yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikki saavat täsmälleen saman palvelun. Se tarkoittaa, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää haluamallaan tavalla. Vammaiselle henkilölle tämä voi edellyttää enemmän tukea, mutta tuen tarkoitus on nimenomaan tasoittaa esteitä, ei luoda uusia rajoitteita.
Suomen yhdenvertaisuuslaki ja vammaispalvelulaki velvoittavat viranomaisia ja palveluntuottajia huomioimaan nämä periaatteet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palveluja ei voi suunnitella pelkästään hallinnollisesta tehokkuudesta käsin, vaan niiden on lähdettävä ihmisen yksilöllisistä tarpeista ja oikeudesta osallistua yhteiskuntaan täysimääräisesti.
Miten vammainen henkilö voi vahvistaa omaa itsemääräämisoikeuttaan palveluissa?
Vammainen henkilö voi vahvistaa itsemääräämisoikeuttaan palveluissa ennen kaikkea tuntemalla oikeutensa, ilmaisemalla omat tarpeensa selkeästi ja vaatimalla, että palvelut rakennetaan hänen lähtökohdistaan käsin. Tietoisuus omista oikeuksista on tärkein yksittäinen tekijä toimijuuden vahvistamisessa.
Konkreettisia tapoja vahvistaa omaa toimijuutta palveluissa:
- Tutustu vammaispalvelulakiin ja omiin oikeuksiisi. Tieto siitä, mihin sinulla on lain mukaan oikeus, antaa pohjan vaatia asianmukaisia palveluja.
- Osallistu palvelusuunnitelman tekemiseen aktiivisesti. Palvelusuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään tukesi sisältö. Sinulla on oikeus vaikuttaa siihen.
- Valitse avustajasi itse, jos se on mahdollista. Henkilökohtaisessa avussa avustajan valinta on yksi keskeisimmistä itsemääräämisoikeuden ilmauksista.
- Ilmaise, jos palvelu ei vastaa tarpeitasi. Palautteen antaminen ja tarvittaessa muutoksen vaatiminen on oikeutesi.
- Hae tukea järjestöiltä tai asiantuntijoilta. Vammaisjärjestöt ja palveluntuottajat voivat auttaa navigoimaan palvelujärjestelmässä.
Itsemääräämisoikeus ei tarkoita, että kaiken täytyy sujua ilman apua. Se tarkoittaa, että sinulla on oikeus päättää, millaista apua saat ja miten se toteutetaan. Tämä oikeus kuuluu kaikille, ja sen vahvistaminen on sekä yksilön että palvelujärjestelmän yhteinen tehtävä.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.