Oikeus valita oma henkilökohtainen avustaja on keskeinen osa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta Suomessa. Tämä oikeus perustuu vammaispalvelulakiin, joka takaa vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuuden päättää, kuka häntä avustaa jokapäiväisissä toiminnoissa. Valinnanvapaus vahvistaa yksilön osallisuutta, autonomiaa ja elämänlaatua sekä kunnioittaa jokaisen oikeutta määrätä omasta elämästään. Kuitenkin on tärkeä ymmärtää, milloin ja miten tätä oikeutta voi toteuttaa käytännössä.
Mitä tarkoittaa oikeus valita oma avustaja?
Oikeus valita oma avustaja tarkoittaa vaikeavammaisen henkilön mahdollisuutta päättää itse, kuka toimii hänen henkilökohtaisena avustajanaan päivittäisissä toimissa. Tämä on keskeinen osa itsemääräämisoikeutta, joka takaa vammaiselle henkilölle vapauden vaikuttaa siihen, miten hänen tarvitsemansa apu järjestetään.
Henkilökohtainen apu on välttämätöntä monille vammaisille henkilöille arjessa selviytymiseen. Kyse on avusta, jota tarvitaan kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä.
Itsemääräämisoikeus hoivapalveluissa on erityisen tärkeää, sillä avustaja on läheisessä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, usein intiimeissäkin tilanteissa. Toimiva ja luottamuksellinen suhde avustajan ja asiakkaan välillä edistää merkittävästi asiakkaan hyvinvointia ja elämänlaatua.
Mihin lakiin oikeus valita oma avustaja perustuu?
Oikeus valita oma avustaja perustuu ensisijaisesti vammaispalvelulakiin (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 380/1987) ja sen vuonna 2009 voimaan tulleisiin muutoksiin. Nämä muutokset vahvistivat vaikeavammaisen henkilön oikeutta henkilökohtaiseen apuun subjektiivisena oikeutena.
Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä hyvinvointialueen on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset. Lisäksi laki korostaa, että henkilökohtaista apua on järjestettävä siten, että vaikeavammainen henkilö voi toteuttaa omia valintojaan.
Muita oikeuden kannalta merkittäviä lakeja ovat:
- Suomen perustuslaki (731/1999), joka takaa jokaiselle oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun
- YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 2016
- Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), joka korostaa asiakaslähtöisyyttä ja itsemääräämisoikeutta
Kuka on oikeutettu valitsemaan oman avustajansa?
Oman avustajan valitsemiseen on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, jolla on vammaispalvelulain mukainen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavallisista elämän toiminnoista.
Oikeus henkilökohtaiseen apuun edellyttää, että:
- Henkilö tarvitsee välttämättä toisen ihmisen apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
- Avun tarve ei johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista
- Henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa
Oikeus koskee eri asiakasryhmiä riippumatta vamman laadusta – fyysisesti vammaiset, näkö- ja kuulovammaiset sekä kehitysvammaiset henkilöt voivat kaikki olla oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun ja sitä kautta avustajan valintaan. Ratkaisevaa on avun välttämättömyys, toistuvuus ja pitkäaikaisuus.
Miten avustajan valintaprosessi käytännössä toimii?
Avustajan valintaprosessi alkaa, kun vaikeavammainen henkilö hakee henkilökohtaista apua hyvinvointialueensa vammaispalveluista. Prosessi etenee tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta:
1. Palvelutarpeen arviointi: Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä hakijan kanssa avun tarpeen laajuuden ja luonteen.
2. Päätös henkilökohtaisesta avusta: Hyvinvointialue arvioi avun tarpeen ja tekee päätöksen palvelusta, jossa määritellään myönnettyjen avustajatuntien määrä ja järjestämistapa.
3. Järjestämistavan valinta: Henkilökohtainen apu voidaan järjestää kolmella tavalla:
- Työnantajamalli: Vammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana (hyvinvointialue korvaa kustannukset)
- Palveluseteli: Vammainen henkilö hankkii avun hyvinvointialueen hyväksymältä palveluntuottajalta
- Ostopalvelu: Hyvinvointialue hankkii avustajapalvelun yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta
4. Avustajan rekrytointi: Varsinkin työnantajamallissa vammainen henkilö rekrytoi itse avustajansa – laatii työpaikkailmoituksen, haastattelee hakijat ja valitsee sopivimman.
Avustajan valintakriteereinä toimivat usein henkilökemiat, avustajan osaaminen, joustavuus ja luotettavuus. Työnantajana toimiminen edellyttää työsopimuksen tekemistä sekä työnantajan velvollisuuksien hoitamista, mutta monilla hyvinvointialueilla on saatavilla tukea työnantajana toimimiseen.
Mitä rajoituksia avustajan valintaoikeuteen liittyy?
Vaikka oikeus valita oma avustaja on vahva, siihen liittyy tiettyjä rajoituksia ja reunaehtoja. Näitä ovat:
Valitun järjestämistavan vaikutus: Jos henkilökohtainen apu järjestetään ostopalveluna, vaikeavammaisen henkilön mahdollisuus vaikuttaa yksittäisen avustajan valintaan voi olla rajatumpi. Kuitenkin myös tällöin hänen toiveitaan ja mielipiteitään tulee kuulla.
Budjetilliset rajoitukset: Hyvinvointialue määrittelee myönnettyjen avustajatuntien määrän, mikä voi rajoittaa valinnanvapautta käytännössä. Lisäksi palvelusetelissä on määritelty enimmäisarvo, joka voi vaikuttaa valintoihin.
Työlainsäädännön vaikutus: Työnantajamallissa työnantajana toimivan vammaisen henkilön on noudatettava työlainsäädäntöä, mikä asettaa raamit esimerkiksi työntekijän irtisanomiselle.
Ongelmatilanteissa, kuten jos sopivaa avustajaa ei löydy tai yhteistyö avustajan kanssa ei suju, vammaisen henkilön kannattaa olla yhteydessä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. Hyvinvointialueen on viime kädessä huolehdittava, että henkilökohtainen apu järjestyy jollakin tavalla, vaikka ensisijainen järjestämistapa ei toimisikaan.
Mitä tulisi muistaa oman avustajan valinnassa?
Oman avustajan valinnassa on tärkeää huomioida useita asioita, jotta avustajasuhteesta tulee toimiva ja itsemääräämisoikeus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla:
Omien tarpeiden selkeä määrittely: Mieti etukäteen, millaista apua tarvitset ja millaisissa tilanteissa. Pohdi myös, millainen henkilö sopisi parhaiten avustajaksesi. Henkilökemioiden toimivuus on usein yhtä tärkeää kuin ammatillinen osaaminen.
Avoin kommunikaatio: Keskustele avoimesti odotuksistasi ja toiveistasi avustajan kanssa. Selkeät pelisäännöt ja työtehtävien määrittely auttavat välttämään väärinkäsityksiä.
Työnantajan velvollisuudet: Jos toimit työnantajana, perehdy huolellisesti työnantajan velvollisuuksiin kuten palkanmaksuun, vakuutuksiin ja työsuojeluun. Monet hyvinvointialueet tarjoavat tähän neuvontaa ja tukipalveluita.
Varasuunnitelma: Mieti etukäteen, miten toimit, jos vakituinen avustajasi sairastuu tai jää pois työstä. Joissain tilanteissa voi olla järkevää käyttää useampaa avustajaa.
Lisätietoa ja tukea avustajan valintaan on saatavilla hyvinvointialueiden vammaispalveluista, vammaisjärjestöistä sekä henkilökohtaisen avun keskuksista. Oikein toteutettuna henkilökohtainen apu ja mahdollisuus valita oma avustaja ovat keskeisiä elämänlaadun ja itsenäisen elämän mahdollistajia vammaisille henkilöille.
Lopuksi on hyvä muistaa, että henkilökohtainen avustaja on nimenomaan mahdollistaja – hän auttaa vammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan ja elämään omannäköistään elämää. Parhaimmillaan toimiva avustajasuhde tukee vammaisen henkilön osallisuutta, itsenäisyyttä ja hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla.