Omaishoitajalla on Suomessa lakisääteisiä oikeuksia, jotka perustuvat lakiin omaishoidon tuesta. Näihin oikeuksiin kuuluvat hoitopalkkio, vapaapäivät, eläke- ja tapaturmavakuutus sekä oikeus erilaisiin tukipalveluihin. Oikeudet astuvat voimaan, kun omaishoitaja ja hyvinvointialue tekevät virallisen omaishoitosopimuksen. Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään omaishoitajalle hänen jaksamistaan tukevia palveluita ja neuvontaa.
Mitkä ovat omaishoitajan oikeudet Suomessa?
Omaishoitajalla on Suomessa oikeus hoitopalkkioon, vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, eläketurvaan, tapaturmavakuutukseen sekä hyvinvointia tukeviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nämä oikeudet perustuvat lakiin omaishoidon tuesta ja edellyttävät voimassa olevaa omaishoitosopimusta hyvinvointialueen kanssa.
Omaishoitajan oikeudet vahvistetaan omaishoitosopimuksessa, joka tehdään hyvinvointialueen ja omaishoitajan välillä. Sopimus sisältää tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, omaishoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin sekä vapaan järjestämisestä. Lisäksi sopimuksessa määritellään hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä ja sopimuksen kesto.
Jotta henkilö voi saada omaishoitajan oikeudet, hoidettavan tulee tarvita hoitoa tai huolenpitoa kotioloissa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi hoidettavan omaisen tai muun läheisen henkilön on oltava valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarvittavien palveluiden avulla.
Omaishoitajan oikeuksien toteutumiseksi laaditaan aina myös hoito- ja palvelusuunnitelma, joka sisältää tiedot omaishoitajan antaman hoidon määrästä ja sisällöstä, muista hoidettavalle tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. Avustajaklinikka voi auttaa omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan tämän suunnitelman toteuttamisessa tarjoamalla yksilöllisiä avustajapalveluita.
Kuinka monta vapaapäivää omaishoitajalla on oikeus pitää?
Omaishoitajalla on oikeus pitää vähintään kolme vuorokautta vapaata kalenterikuukautta kohti, kun hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää omaishoitajille enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.
Vapaapäiväoikeus syntyy kuukausittain, kun omaishoitaja on tehnyt sitovaa hoitotyötä. Sitovuus tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitaja on lähes ympärivuorokautisesti kiinni hoitotyössä ja vastaa hoidettavan hyvinvoinnista. Vapaapäivien määrä ei riipu siitä, kuinka monta päivää kuukaudessa on, vaan jokaiselta kuukaudelta kertyy sama määrä vapaata.
Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaat säännöllisesti kuukausittain tai halutessaan kerätä niitä pidemmäksi jaksoksi. Vapaapäivät tulee käyttää pääsääntöisesti sen kalenterivuoden aikana, jolloin oikeus niihin on syntynyt. Hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana.
Hoidettavan sijaishoito voidaan järjestää usealla eri tavalla, kuten:
- Lyhytaikaishoitona asumisyksikössä tai hoitolaitoksessa
- Kotiin tulevana sijaishoitajana
- Perhehoitona
- Päivätoimintana
- Sijaisomaishoitajan avulla (hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö)
Sijaishoidosta peritään yleensä asiakasmaksu, jonka suuruus määräytyy paikallisten käytäntöjen mukaan. Maksun suuruudesta säädetään asiakasmaksulaissa. Omaishoitajan vapaan aikana Avustajaklinikka voi tarjota ammattitaitoisia avustajia kotiin, jolloin hoidettava saa tuttuja palveluita tutussa ympäristössä.
Miten omaishoitajan palkkio ja eläke määräytyvät?
Omaishoitajan palkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Vuonna 2023 hoitopalkkion vähimmäismäärä on 530 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava palkkio on vähintään 996 euroa kuukaudessa. Palkkiot ovat veronalaista tuloa.
Hyvinvointialueet päättävät palkkioluokkien määrästä ja kriteereistä, joten palkkion määrä vaihtelee alueellisesti. Yleensä käytössä on 2-4 palkkioluokkaa, joihin omaishoitajat sijoitetaan hoidon vaativuuden arvioinnin perusteella. Arvioinnissa huomioidaan hoidettavan toimintakyky, tarvittavien hoitotoimenpiteiden määrä ja hoidon sitovuus.
Omaishoitajan palkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Palkkiosta kertyy eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Eläkettä kertyy kunnallisen eläkelain mukaisesti ja eläkemaksut maksaa hyvinvointialue. Palkkio huomioidaan myös työttömyysturvassa ja yleensä se vaikuttaa Kelan etuuksiin kuten asumistukeen.
Hyvinvointialue on ottanut omaishoitajalle myös pakollisen tapaturmavakuutuksen omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. Vakuutusturva kattaa omaishoitotyöhön liittyvät tehtävät, mutta ei muuta toimintaa. Omaishoitopalkkio voi vaikuttaa muihin sosiaalietuuksiin, joten vaikutukset kannattaa selvittää Kelasta.
Hoitopalkkio tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Jos hoidettava on tilapäisesti laitoshoidossa, keskeytyy palkkion maksaminen yleensä noin kuukauden kuluttua. Käytännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja tämä on määritelty omaishoitosopimuksessa.
Mitkä palvelut tukevat omaishoitajan jaksamista?
Omaishoitajan jaksamista tukevat valmennukset, koulutukset, terveystarkastukset, hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä sosiaalityön tuki ja neuvonta. Lisäksi tarjolla on vertaistukitoimintaa, kuntoutuskursseja ja virkistystoimintaa. Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään nämä tukipalvelut.
Hyvinvointialueen tulee järjestää omaishoitajalle valmennusta hoitotehtävää varten. Valmennus tähtää siihen, että omaishoitajalla on riittävät tiedot ja taidot hoitotehtävän suorittamiseen. Lisäksi hyvinvointialue tarjoaa tarpeen mukaan koulutusta hoitotehtävän aikana. Koulutus voi liittyä esimerkiksi hoidettavan sairauden erityispiirteisiin tai apuvälineiden käyttöön.
Omaishoitajalla on oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin sekä hänen hyvinvointiaan tukeviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveystarkastukset ovat tärkeitä omaishoitajan jaksamisen kannalta, sillä ne auttavat tunnistamaan mahdolliset terveysongelmat ajoissa. Hyvinvointialue järjestää tarkastukset erityisesti niille omaishoitajille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.
Omaishoitajan jaksamista tukevat myös:
- Sosiaalityöntekijän antama neuvonta ja ohjaus
- Vertaistukiryhmät, joissa voi jakaa kokemuksia muiden omaishoitajien kanssa
- Järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten Omaishoitajaliiton toiminta
- Kelan kuntoutuskurssit omaishoitajille
- Seurakunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen tukipalvelut
Lisäksi hoidettavalle järjestettävät palvelut, kuten kotihoito, päivätoiminta ja lyhytaikaishoito, tukevat välillisesti myös omaishoitajan jaksamista. Avustajaklinikka tarjoaa joustavia avustajapalveluja, jotka voivat toimia osana omaishoitajan tukiverkostoa ja helpottaa arjen kuormittavuutta.
Miten omaishoitajan oikeuksia voi puolustaa?
Omaishoitajan oikeuksia voi puolustaa tekemällä oikaisuvaatimuksen päätöksiin, hakemalla muutosta hallinto-oikeudelta, ottamalla yhteyttä potilas- tai sosiaaliasiamieheen sekä liittymällä omaishoitajien yhdistyksiin. Myös keskustelu omaishoidon koordinaattorin kanssa voi ratkaista monia ongelmatilanteita.
Jos omaishoitaja on tyytymätön saamaansa päätökseen (esimerkiksi omaishoidon tuen epäämiseen tai palkkioluokkaan), hänellä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Vaatimus tehdään sille hyvinvointialueen toimielimelle, joka vastaa sosiaalihuollon järjestämisestä. Oikaisuvaatimusohjeet ovat yleensä päätöksen liitteenä.
Jos oikaisuvaatimuksen jälkeen saatu päätös ei tyydytä, voi siitä valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Joissakin tapauksissa voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.
Omaishoitajan oikeuksien toteutumista valvovat:
- Sosiaaliasiamies, joka neuvoo sosiaalihuollon asiakaslaissa liittyvissä asioissa
- Potilasasiamies, kun kyse on terveydenhuollon palveluista
- Aluehallintovirasto (AVI), joka valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita
- Eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskansleri, joille voi kannella viranomaisten toiminnasta
Omaishoitajien järjestöt, erityisesti Omaishoitajaliitto ja sen paikalliset jäsenyhdistykset, tarjoavat neuvontaa, koulutusta ja vertaistukea. Järjestöt myös ajavat omaishoitajien etuja yhteiskunnallisesti ja pyrkivät parantamaan heidän asemaansa.
Omaishoitotilanteiden haasteissa kannattaa ensin keskustella oman alueen omaishoidon työntekijän tai koordinaattorin kanssa. Usein ongelmat voidaan ratkaista neuvottelemalla ja erilaisia palveluvaihtoehtoja selvittämällä. Avustajaklinikka voi toimia omaishoitajan tukena tarjoamalla asiantuntevaa neuvontaa sekä yksilöllisesti suunniteltuja avustajapalveluita, jotka täydentävät julkisen sektorin palveluita.
Vaikeissa tilanteissa voi kääntyä myös maksuttoman oikeusavun puoleen. Oikeusaputoimistoista saa neuvoja ja apua valitusten tekemiseen. Ota yhteyttä Avustajaklinikkaan lisätietojen saamiseksi omaishoitajan oikeuksista ja saatavilla olevista tukipalveluista.