CP-vammainen nuori löytää sopivan henkilökohtaisen avustajan hakemalla ensin henkilökohtaisen avun päätöksen omalta hyvinvointialueeltaan ja etsimällä sen jälkeen avustajaehdokkaita esimerkiksi tuttavapiiristä, oppilaitosten ilmoitustauluilta tai palveluntuottajan kautta. Oikea avustaja löytyy parhaiten, kun nuori saa itse määritellä, millaista tukea hän tarvitsee ja millainen ihminen sopii juuri hänelle. Alla käymme läpi koko prosessin vaihe vaiheelta.
Miten CP-vammainen nuori voi hakea henkilökohtaista apua?
Henkilökohtaista apua haetaan kirjallisesti oman hyvinvointialueen vammaispalveluista. Hakemus tehdään vammaispalvelulain nojalla, ja sen liitteeksi tarvitaan yleensä lääkärinlausunto tai muu selvitys avun tarpeesta. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä arvioi tarpeen ja tekee päätöksen myönnetyistä avustajatunneista.
CP-vammaisella nuorella on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän tarvitsee toistuvaa ja pitkäaikaista apua päivittäisissä toiminnoissa, opiskelussa, harrastuksissa tai yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Avun tarve arvioidaan yksilöllisesti, joten kannattaa kuvata hakemuksessa mahdollisimman konkreettisesti, millaisissa tilanteissa apua tarvitaan ja kuinka usein.
Palvelun voi järjestää hyvinvointialue työnantajamallilla, palvelusetelillä tai ostopalveluna. Meillä Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun asiantuntijat autamme nuoria ja heidän perheitään ymmärtämään nämä vaihtoehdot ja valitsemaan omaan tilanteeseen parhaiten sopivan tavan toteuttaa henkilökohtainen apu.
Mistä avustajaehdokkaita voi löytää käytännössä?
Avustajaehdokkaita löytyy useimmiten tuttavapiiristä, oppilaitosten ilmoitustauluilta, sosiaalisen median ryhmistä ja vammaisjärjestöjen kanavista. Myös työvoimatoimistot, mol.fi-sivusto ja erilaiset avustajarekisterit ovat käytettyjä hakukanavia. Palveluntuottaja voi myös auttaa rekrytoinnissa, jos työnantajamalli tuntuu haastavalta.
Käytännössä monet nuoret aloittavat kysymällä lähipiiristään, löytyisikö sopiva henkilö jo valmiiksi. Tuttu ihminen voi tuntua luontevalta valinnalta, mutta kannattaa silti varmistaa, että henkilö sopii nimenomaan avustajan rooliin eikä vain tutun roolin kautta. Avustajasuhde on ammatillinen, vaikka se perustuukin luottamukseen ja yhteisymmärrykseen.
Oppilaitokset ovat myös hyvä kanava, erityisesti lähihoitajaopiskelijat tai sosiaali- ja terveysalan opiskelijat hakevat usein työkokemusta. Ilmoitus voi tuottaa hyviä ehdokkaita nopeasti. Sosiaalisen median ryhmät, kuten Facebookin vammaispalveluihin liittyvät yhteisöt, ovat kasvaneet toimiviksi kohtaamispaikoiksi avustajia etsiville ja avustajiksi haluaville.
Mitä ominaisuuksia hyvällä henkilökohtaisella avustajalla on?
Hyvä henkilökohtainen avustaja on luotettava, joustava ja kykenee kuuntelemaan. Tärkeintä ei ole ammatillinen tausta vaan asenne: avustajan tehtävä on toteuttaa nuoren omia toiveita ja päätöksiä, ei tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Kyky toimia toisen ihmisen ehdoilla ja kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan on avustajan tärkein ominaisuus.
CP-vammaisella nuorella voi olla hyvin erilaisia avuntarpeita riippuen vamman asteesta ja elämäntilanteesta. Joillekin tärkeintä on fyysinen tuki liikkumisessa tai henkilökohtaisessa hygieniassa, toisille kommunikaation tukeminen tai avustaminen opinnoissa. Siksi hyvä avustaja on myös sopeutumiskykyinen ja haluaa oppia, miten juuri tämä nuori haluaa asioiden sujuvan.
Muita keskeisiä ominaisuuksia ovat täsmällisyys, sitoutuminen ja kyky pitää salassa henkilökohtaiset asiat. Avustajasuhteessa ollaan usein hyvin lähellä toista ihmistä, joten luottamus on koko yhteistyön perusta.
Kuka päättää, kenet valitaan avustajaksi?
CP-vammainen nuori itse päättää, kenet hän valitsee avustajakseen. Tämä oikeus perustuu vammaispalvelulakiin ja vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja itsemääräämisoikeuden periaatteeseen. Kenelläkään muulla, ei viranomaisella, vanhemmalla eikä palveluntuottajalla, ole oikeutta tehdä tätä valintaa nuoren puolesta, ellei nuori itse sitä toivo.
Käytännössä nuori haastattelee ehdokkaat itse tai tuetusti, ja hän tekee lopullisen valinnan omien kriteereidensä perusteella. Jos nuori tarvitsee tukea valintaprosessissa, tuki pitää järjestää niin, että nuoren oma ääni pysyy keskiössä. Vanhemmat tai läheiset voivat olla mukana prosessissa, mutta päätösvalta on nuorella itsellään.
Tämä periaate on meille keskeinen. Uskomme, että oikea avustajasuhde syntyy vain silloin, kun nuori on itse valinnut ihmisen, johon hän luottaa ja jonka kanssa arki sujuu luontevasti.
Miten avustajasuhde kannattaa aloittaa sujuvasti?
Avustajasuhde kannattaa aloittaa rauhallisesti tutustumalla ja käymällä läpi yhteiset pelisäännöt ennen kuin varsinainen työ alkaa. Selkeä perehdytys, jossa nuori kertoo omat toiveensa, rutiininsa ja tapansa toimia, luo pohjan toimivalle yhteistyölle. Mitä selkeämmin odotukset on ilmaistu alusta alkaen, sitä sujuvammin arki lähtee käyntiin.
Ensimmäisinä viikkoina on hyvä varata aikaa palautteen antamiseen puolin ja toisin. Nuori voi kertoa, mikä toimii ja mikä kaipaa muutosta, ja avustaja saa tilaisuuden kysyä epäselvistä tilanteista. Avoin viestintä ehkäisee väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta.
Kannattaa myös sopia käytännön asioista selkeästi etukäteen: milloin avustaja saapuu, miten poissaoloista ilmoitetaan, miten toimitaan yllättävissä tilanteissa. Kirjalliset muistiinpanot tai lyhyt perehdytyslista voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä, erityisesti jos avustajia on useampia. Hyvä alku tekee koko avustajasuhteesta kestävämmän ja mielekkäämmän molemmille osapuolille. Tarvitsetko lisää apua? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja autamme sinua eteenpäin.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.