Kyllä, kehitysvammainen henkilö voi ja hänellä on oikeus päättää omasta rahankäytöstään. Itsemääräämisoikeus on perusoikeus, joka kuuluu kaikille ihmisille vammasta riippumatta. Rajoituksia voidaan asettaa vain laissa säädetyissä tilanteissa, ja niiden on aina perustuttava yksilölliseen arviointiin. Alla käymme läpi, mitä laki sanoo, milloin rajoitukset ovat mahdollisia ja miten itsenäistä taloudellista toimintaa voidaan tukea.
Mitä laki sanoo kehitysvammaisen oikeudesta päättää omasta rahastaan?
Lain mukaan kehitysvammaisella henkilöllä on lähtökohtaisesti täysi oikeus päättää omasta rahankäytöstään. Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle itsemääräämisoikeuden, ja tämä oikeus koskee myös taloudellisia päätöksiä. Kehitysvammainen henkilö ei menetä tätä oikeutta pelkästään diagnoosiin perustuen.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki sekä vammaispalvelulaki ja vammaisten henkilöiden oikeudet korostavat molemmat asiakkaan osallisuutta ja omaa päätöksentekoa. Lainsäädännön lähtökohta on selkeä: palveluja järjestetään ihmisen omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, ei ulkopuolelta määrättyjen oletusten pohjalta.
Kehitysvammainen henkilö voi tehdä itsenäisesti päivittäisiä ostoksia, hallita omaa tiliään ja päättää, mihin rahat käytetään, aivan kuten kuka tahansa muukin aikuinen. Jos henkilö tarvitsee tukea taloudellisten asioiden ymmärtämisessä, tuki on järjestettävä niin, että se vahvistaa hänen omaa päätöksentekoaan, ei korvaa sitä.
Milloin kehitysvammaisen rahankäyttöä voidaan rajoittaa?
Kehitysvammaisen henkilön rahankäyttöä voidaan rajoittaa vain, jos se on välttämätöntä henkilön oman turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi, ja rajoituksen on perustuttava lakiin sekä yksilölliseen arviointiin. Pelkkä kehitysvamma ei ole riittävä peruste rajoittaa taloudellista itsemääräämisoikeutta.
Käytännössä rajoitustoimenpiteisiin voidaan turvautua esimerkiksi silloin, kun henkilön arvioidaan olevan erityisen altis taloudelliselle hyväksikäytölle tai kun rahankäyttö vaarantaa hänen perustoimeentulonsa vakavalla tavalla. Tällöinkin rajoitukset on suhteutettava tilanteeseen ja niiden on oltava mahdollisimman lieviä.
On tärkeää erottaa lainmukainen rajoittaminen ja perusteeton holhoaminen toisistaan. Jos kehitysvammaisen henkilön rahankäyttöä rajoitetaan esimerkiksi laitoksessa tai asumispalveluissa ilman selkeää laillista perustetta, kyse voi olla perusoikeusloukkauksesta. Jokainen rajoituspäätös on dokumentoitava, perusteltava ja siihen on oltava mahdollisuus hakea muutosta.
Miten edunvalvonta vaikuttaa kehitysvammaisen rahankäyttöön?
Edunvalvonta ei automaattisesti poista kehitysvammaisen henkilön oikeutta päättää omasta rahankäytöstään. Edunvalvonnan laajuus määritellään aina yksilöllisesti, ja se voi koskea vain tiettyjä asioita, kuten suuria omaisuusjärjestelyjä, jättäen jokapäiväiset taloudelliset päätökset henkilön itsensä tehtäviksi.
Holhoustoimilaki erottaa toisistaan täyden toimintakelpoisuuden rajoittamisen ja edunvalvojan määräämisen. Edunvalvoja voidaan määrätä tukemaan henkilöä ilman, että tämän toimintakelpoisuutta rajoitetaan lainkaan. Tällöin edunvalvoja toimii rinnalla, ei henkilön sijasta.
Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on poikkeuksellinen toimenpide, jota tuomioistuimet käyttävät vain silloin, kun lievemmät keinot eivät riitä. Rajoittaminenkin voidaan kohdistaa vain tiettyihin asioihin, esimerkiksi kiinteän omaisuuden myyntiin, jolloin henkilö säilyttää oikeuden päättää muista taloudellisista asioistaan itsenäisesti. Edunvalvojan tehtävä on toimia päämiehensä edun mukaisesti ja kuulla tätä kaikissa häntä koskevissa asioissa.
Miten henkilökohtainen apu tukee itsenäistä taloudellista toimintaa?
Henkilökohtainen apu voi tukea kehitysvammaisen henkilön itsenäistä taloudellista toimintaa käytännön tasolla: avustaja voi auttaa esimerkiksi kaupassa asioimisessa, laskujen selaamisessa tai pankkiasioinnissa niin, että päätöksenteko säilyy aina asiakkaalla itsellään. Tämä on keskeinen ero avustamisen ja päättämisen välillä.
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu perustuu asiakkaan itsemääräämisoikeuteen. Avustaja toteuttaa asiakkaan toiveet ja päätökset, ei tee niitä hänen puolestaan. Tämä tarkoittaa, että myös taloudellisissa asioissa asiakas johtaa ja avustaja tukee.
Meillä Avustajaklinikalla henkilökohtaisen avun palvelut suunnitellaan aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Jos sinulle tai läheisellesi on tärkeää, että avustaja tukee arjen taloudellisia toimia itsenäisyyttä vahvistaen, tämä voidaan sisällyttää palvelun sisältöön. Olennaista on, että avustaja toimii asiakkaan suuntaviivojen mukaisesti, ei ulkopuolisena päätöksentekijänä.
Mitä tehdä, jos kehitysvammaisen rahankäyttöä rajoitetaan perusteettomasti?
Jos kehitysvammaisen henkilön rahankäyttöä rajoitetaan ilman laillista perustetta, asiaan voi ja kannattaa puuttua. Ensimmäinen askel on selvittää, onko rajoitukselle olemassa kirjallinen perustelu ja onko se tehty lainmukaisessa järjestyksessä. Suullinen tai epävirallinen kielto ei ole riittävä peruste rajoittaa taloudellista itsemääräämisoikeutta.
Käytännön toimenpiteitä perusteettoman rajoittamisen tilanteessa ovat muun muassa seuraavat:
- Pyydä kirjallinen päätös rajoituksesta ja sen perusteluista
- Ota yhteyttä palveluntuottajan vastuuhenkilöön tai johtajaan
- Tee tarvittaessa muistutus tai kantelu aluehallintovirastolle (AVI)
- Ota yhteyttä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo ja tukee maksutta
- Harkitse yhteydenottoa edunvalvojaan, jos sellainen on nimetty
Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, ja hän voi auttaa selvittämään, onko rajoittaminen ollut lainmukaista ja mitä jatkotoimia tilanteessa on mahdollista tehdä. Aluehallintovirastolla on valvontavastuu sosiaalipalvelujen lainmukaisuudesta, ja sinne voi tehdä kantelun, jos epäilee perusoikeuden loukkausta.
Kehitysvammaisen henkilön taloudellinen itsemääräämisoikeus ei ole etuoikeus, vaan perusoikeus. Jos tarvitset tukea itsenäisen arjen rakentamiseen tavalla, joka vahvistaa omaa päätöksentekoasi, henkilökohtainen apu voi olla juuri oikea ratkaisu – ota yhteyttä ja kysy lisää palveluista.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.