Kyllä, itsemääräämisoikeus on perusoikeus. Se on kirjattu Suomen perustuslakiin osana henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta, ja se kuuluu jokaiselle ihmiselle syntyperästä, iästä tai toimintakyvystä riippumatta. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa käytännössä oikeutta päättää omasta elämästään, arjestaan ja valinnoistaan. Seuraavissa osioissa käymme läpi, mitä tämä oikeus tarkoittaa eri tilanteissa ja miten se toteutuu käytännössä.
Mitä perusoikeuksiin kuuluminen tarkoittaa käytännössä?
Perusoikeus on oikeus, joka on turvattu perustuslailla ja jota valtion on aktiivisesti suojeltava. Käytännössä tämä tarkoittaa, että itsemääräämisoikeutta ei voida sivuuttaa ilman laissa säädettyä perustetta, ja sen rajoittaminen vaatii aina erityisen vahvat oikeudelliset perustelut. Perusoikeus on vahvempi kuin tavallinen laillinen oikeus, koska se asettaa rajat myös lainsäätäjälle itselleen.
Kun oikeus on turvattu perustuslain tasolla, se tarkoittaa myös, että viranomaisilla on velvollisuus edistää sen toteutumista. Pelkkä oikeuden olemassaolo ei riitä, vaan yhteiskunnan rakenteiden on aktiivisesti mahdollistettava sen käyttäminen. Vammaisten henkilöiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarvittavat tukipalvelut on järjestettävä, jotta itsemäärääminen on tosiasiallisesti mahdollista eikä vain muodollisesti olemassa.
Perusoikeuksiin kuuluminen luo myös suojan syrjintää vastaan. Ketään ei saa kohdella eriarvoisesti sen perusteella, millaisessa elämäntilanteessa hän on tai millaista apua hän tarvitsee arjessaan.
Miten itsemääräämisoikeus on kirjattu Suomen lakiin?
Itsemääräämisoikeus on turvattu Suomen perustuslain 7 §:ssä, joka suojaa jokaisen henkilökohtaista vapautta, koskemattomuutta ja turvallisuutta. Perustuslain 10 § puolestaan suojaa yksityiselämää. Nämä pykälät yhdessä muodostavat oikeudellisen perustan sille, että jokaisella on oikeus elää omannäköistä elämää ilman perusteetonta puuttumista omiin valintoihinsa.
Perustuslain lisäksi itsemääräämisoikeus ilmenee useissa erityislaeissa. Vammaispalvelulaki velvoittaa järjestämään vaikeavammaisille henkilöille henkilökohtaista apua, jonka nimenomaisena tarkoituksena on tukea asiakkaan omaa päätöksentekoa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista korostaa, että palveluja on toteutettava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja hänen toiveitaan kunnioittaen.
Suomi on myös ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaiset oikeudet tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Tämä kansainvälinen sopimus täydentää kansallista lainsäädäntöä ja vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.
Kenelle itsemääräämisoikeus kuuluu ja kuka sitä voi rajoittaa?
Itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle. Se ei edellytä tiettyä toimintakykyä, ikää tai elämäntilannetta. Myös henkilöt, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissaan tai joilla on kognitiivisia haasteita, ovat oikeutettuja tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä mahdollisimman laajasti.
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä perusteilla. Rajoittaminen on aina poikkeus, ei sääntö, ja sen on oltava välttämätöntä, oikeasuhtaista ja perusteltua. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoitustoimenpiteille on asetettu tiukat lakiin perustuvat edellytykset, ja niistä on aina tehtävä asianmukaiset kirjaukset.
Tärkeää on myös erottaa rajoittaminen tuen tarjoamisesta. Se, että henkilö tarvitsee apua päätöstensä toteuttamisessa, ei tarkoita, että häneltä voidaan ottaa päätösvalta pois. Avustajan tehtävä on toteuttaa asiakkaan tahtoa, ei korvata sitä.
Miten henkilökohtainen apu toteuttaa itsemääräämisoikeutta arjessa?
Henkilökohtainen apu on yksi konkreettisimmista tavoista toteuttaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta käytännössä. Se mahdollistaa sen, että henkilö voi elää omannäköistä elämää omassa kodissaan ja yhteisössään sen sijaan, että hänen arkeaan määrittelisivät ulkopuoliset rakenteet tai aikataulut.
Henkilökohtaisessa avussa asiakas itse päättää, mitä apua hän tarvitsee, milloin ja miten se toteutetaan sekä kuka häntä avustaa. Avustaja toimii asiakkaan ohjeiden mukaisesti eikä tee päätöksiä hänen puolestaan. Tämä rakenne on keskeinen: apu on väline, joka laajentaa asiakkaan toimintamahdollisuuksia, ei palvelu, joka kaventaa niitä.
Meillä Avustajaklinikalla henkilökohtainen apu rakentuu juuri tästä lähtökohdasta. Asiakas määrittelee palvelun sisällön omien tarpeidensa ja toiveidensa pohjalta, olipa kyse päivittäisistä toiminnoista, työssäkäynnistä, opiskelusta, harrastuksista tai sosiaalisesta osallistumisesta. Jos haluat tietää enemmän siitä, miten palvelu voi tukea juuri sinun arkeasi, henkilökohtainen apu -sivultamme löydät lisätietoa.
Mitä tapahtuu, jos itsemääräämisoikeutta loukataan?
Jos itsemääräämisoikeutta loukataan, henkilöllä on oikeus tehdä asiasta muistutus tai kantelu toimivaltaiselle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa muistutus tehdään palveluntuottajalle, ja kantelu voidaan osoittaa aluehallintovirastolle tai Valviralle. Loukkaus voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin tai jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen vakavimmissa tapauksissa.
Muistutus ja kantelu
Muistutus on ensisijainen keino, kun henkilö kokee, että hänen oikeuksiaan ei ole kunnioitettu palvelutilanteessa. Se tehdään kirjallisesti palveluntuottajalle, jonka on vastattava siihen kohtuullisessa ajassa. Kantelu taas on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kyse on vakavammasta tai toistuvasta oikeuksien loukkauksesta tai kun muistutukseen ei ole saatu tyydyttävää vastausta.
Oikeudellinen suoja ja tuki
Itsemääräämisoikeuden loukkaukset voivat täyttää myös rikosoikeudellisen teon tunnusmerkistön, esimerkiksi pakottamisen tai vapaudenriiston. Lisäksi sosiaaliasiamies on maksuton neuvontapalvelu, joka auttaa asiakkaita ymmärtämään oikeuksiaan ja tarvittaessa tukee kanteluprosessissa. Vammaisjärjestöt tarjoavat myös neuvontaa ja vertaistukea tilanteissa, joissa henkilö kokee oikeuksiaan rikotun.
Oleellista on, että itsemääräämisoikeuden loukkaaminen ei ole vain eettinen ongelma, vaan se on myös oikeudellisesti merkittävä asia. Jokaisen, joka työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluissa tai avustajapalveluissa, on tunnettava nämä rajat ja toimittava niiden mukaisesti. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa oikeuksiisi liittyvissä kysymyksissä.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.