Mitä eroa on hyvinvointialueen järjestämällä henkilökohtaisella avulla ja palvelusetelillä?

Hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu ja palveluseteli ovat kaksi erilaista tapaa järjestää tukipalveluita vammaisille henkilöille. Merkittävin ero näiden välillä on palvelun järjestämistapa: hyvinvointialueen järjestämässä henkilökohtaisessa avussa hyvinvointialue vastaa avustajan hankkimisesta ja työnantajavelvoitteista, kun taas palvelusetelimallissa asiakas valitsee itse palveluntuottajan hyvinvointialueen myöntämällä setelillä ja palveluntarjoaja vastaa avustajan hankkimisesta. Esimerkiksi Avustajaklinikalla myös kartoitamme asiakkaan tarpeen ja toiveet ja tarjoamme useita asiakkaan määritykset täyttävää avustajaa asiakkaalle, joista asiakas saa itse valita mieleisen ja olla heihin yhteydessä.  Molemmat perustuvat vammaispalvelulakiin ja ovat tarkoitettu tukemaan itsenäistä elämää, mutta ne sopivat erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin.

Mitä tarkoittavat hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu ja palveluseteli?

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain 8 §:n mukainen subjektiivinen oikeus ja lakisääteinen palvelu, joka mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäisen elämän ja osallistumisen yhteiskuntaan. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen tai pysyvän vamman tai sairauden vuoksi välttämättä toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista, kuten liikkumisesta, henkilökohtaisesta hygieniasta, asioinnista ja vapaa-ajan viettämisestä.

Hyvinvointialueen järjestämässä henkilökohtaisessa avussa hyvinvointialue ottaa päävastuun avustajan hankkimisesta ja palvelun tuottamisesta. Tämä voi tapahtua usealla eri tavalla: hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta tai henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kautta, jossa vammainen henkilö toimii työnantajana ja hyvinvointialue maksaa avustajan palkan sekä työnantajamaksut. Työnantajamalli antaa asiakkaalle eniten valinnanvapautta avustajan valinnassa hyvinvointialueen järjestämän avun puitteissa.

Palveluseteli puolestaan on hyvinvointialueen myöntämä maksuväline ja sitoumus, jolla asiakas voi hankkia tarvitsemansa henkilökohtaisen avun tai muut vammaispalvelut valitsemaltaan palveluntuottajalta. Palvelusetelillä hyvinvointialue sitoutuu korvaamaan palveluntuottajan antaman palvelun setelin arvoon saakka. Setelin arvo voi olla joko tasasuuruinen kaikille asiakkaille tai tulosidonnainen, jolloin se määräytyy asiakkaan tulojen ja perhekoon mukaan. Palvelusetelijärjestelmä lisää asiakkaan valinnanvapautta ja mahdollistaa kilpailun palveluntuottajien välillä.

Molemmat palvelumuodot pohjautuvat vammaispalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Niiden yhteinen tavoite on edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä.

Miten hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu ja palveluseteli eroavat toisistaan?

Hyvinvointialueen järjestämän henkilökohtaisen avun ja palvelusetelin keskeisimmät erot liittyvät valinnanvapauteen, hallinnollisiin vastuisiin ja palvelun joustavuuteen. Näiden erojen ymmärtäminen auttaa valitsemaan sopivimman tukimuodon omaan tilanteeseen.

Valinnanvapaus on merkittävin ero näiden kahden palvelumallin välillä. Palvelusetelimallissa asiakas voi itse vapaasti valita palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien ja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta, mikä lisää asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta löytää juuri omiin tarpeisiin sopiva avustaja. Hyvinvointialueen järjestämässä avussa hyvinvointialue päättää pääsääntöisesti, kuka avustaa ja miten palvelu järjestetään, ellei kyseessä ole työnantajamalli, jossa vammainen henkilö toimii itse työnantajana ja voi valita avustajansa vapaasti hyvinvointialueen maksaessa palkan.

Hallinnollisissa vastuissa on huomattavia eroja. Hyvinvointialueen järjestämässä avussa hyvinvointialue hoitaa kaikki järjestelyt ja työnantajavelvoitteet (paitsi työnantajamallissa). Palvelusetelimallissa puolestaan asiakas sopii palvelun yksityiskohdista suoraan palveluntuottajan kanssa, mikä tuo joustavuutta mutta myös vastuuta.

Joustavuudessa ja palvelun räätälöinnissä palveluseteli tarjoaa usein enemmän mahdollisuuksia asiakkaalle. Sen avulla voi paremmin räätälöidä avun aikatauluja, sisältöä ja toteutustapoja omien tarpeiden, elämäntilanteen ja arjen rytmin mukaan. Hyvinvointialueen järjestämä apu voi olla jäykempää ja sidottu hyvinvointialueen resursseihin, henkilöstön saatavuuteen ja ennalta määriteltyihin aikatauluihin, mikä voi rajoittaa joustavuutta erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja lomakausina.

Kustannusten osalta hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu on asiakkaalle pääsääntöisesti maksutonta, eikä siitä peritä asiakasmaksua vammaispalvelulain mukaisena subjektiivisena oikeutena. Palvelusetelissä asiakkaalle voi tulla maksettavaksi omavastuuosuus tai lisämaksu, jos valitun palveluntuottajan palvelun hinta ylittää hyvinvointialueen myöntämän setelin arvon. Tämä kustannusero voi olla merkittävä tekijä palvelumuotoa valittaessa, erityisesti pienituloisten asiakkaiden kohdalla.

Mitkä ovat palvelusetelin edut ja haasteet?

Palveluseteli tarjoaa useita merkittäviä etuja käyttäjälleen vammaispalvelujen järjestämisessä. Valinnanvapaus on merkittävin hyöty – asiakas voi valita itselleen sopivimman ja luotettavimman palveluntuottajan hyvinvointialueen hyväksymien ja sertifioitujen tuottajien joukosta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi avustajan valitsemisen henkilökemioiden, yhteisen kielen, kulttuuritaustan tai erityisosaamisen perusteella tai palvelun räätälöimisen juuri omiin yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi. Valinnanvapaus lisää asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tyytyväisyyttä saamaansa palveluun.

Joustavuus ja nopea reagointi muuttuviin tarpeisiin on toinen keskeinen etu palvelusetelimallissa. Palvelusetelin avulla voi usein sopia palveluajoista vapaammin, muuttaa aikatauluja tarpeen mukaan ja lisätä tai vähentää avun määrää joustavasti elämäntilanteen muuttuessa. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos avuntarve vaihtelee päivittäin tai viikoittain, elämäntilanne muuttuu äkillisesti, tai asiakas tarvitsee apua epäsäännöllisinä aikoina kuten iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.

Palvelusetelillä tuotetun palvelun jatkuvuus voi hypoteettisesti olla epävarmempaa. Jos palveluntuottaja lopettaa toimintansa tai ei pysty enää tarjoamaan palvelua, asiakkaan täytyy itse etsiä uusi tuottaja.

Miten hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu toimii käytännössä?

Hyvinvointialueen järjestämän henkilökohtaisen avun hakuprosessi alkaa yhteydenotolla hyvinvointialueen vammaispalveluihin. Hakemuksen jälkeen sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jonka pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Tässä määritellään, kuinka monta tuntia apua henkilö tarvitsee ja mihin toimintoihin.

Käytännön toteutus tapahtuu yleensä yhdellä kolmesta tavasta:

  • Hyvinvointialue hankkii avustajapalvelut ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta
  • Hyvinvointialue järjestää palvelun omana toimintanaan
  • Asiakas palkkaa itse avustajan ja toimii työnantajamallilla

Hyvinvointialueen rooli palvelun järjestämisessä on merkittävä. Se vastaa palvelun saatavuudesta, laadun valvonnasta ja rahoituksesta. Työnantajamallissa hyvinvointialue ohjeistaa työnantajavelvoitteissa ja hoitaa palkanmaksun, vaikka vammainen henkilö toimiikin virallisesti työnantajana.

Hyvinvointialueen järjestämässä avussa työntekijät ovat joko hyvinvointialueen palveluksessa tai ostopalvelun tuottajan työntekijöitä. Tämä tarkoittaa, että sijaisjärjestelyt ovat yleensä työnantajan vastuulla. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia siitä, kuka tulee avustamaan, jos vakituinen avustaja sairastuu.

Kumpi tukimuoto sopii parhaiten erilaisiin elämäntilanteisiin?

Tukimuodon valinta riippuu yksilöllisestä tilanteesta ja omista kyvyistä hallinnoida palvelua. Elämäntilanne vaikuttaa merkittävästi siihen, kumpi vaihtoehto on parempi.

Hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu sopii erityisesti heille, jotka:

  • Arvostavat palvelun helppoutta ja vaivattomuutta
  • Eivät halua tai kykene ottamaan vastuuta työnantajavelvoitteista
    • Tarvitsevat säännöllistä, samanlaisena toistuvaa apua
  • Kaipaavat turvallisuuden tunnetta siitä, että palvelun jatkuvuus on hyvinvointialueen vastuulla

Palveluseteli puolestaan on usein parempi vaihtoehto, jos:

  • Haluat itse valita avustajasi ja palveluntuottajan
  • Kaipaat joustavuutta aikatauluihin ja palvelun sisältöön
  • Pystyt ja haluat ottaa enemmän vastuuta palvelun järjestämisestä
  • Avuntarpeesi vaihtelee tai on tilapäistä
  • Arvostat mahdollisuutta vaihtaa avustajaa tai palveluntuottajaa tarvittaessa nopeasti

Käytännön esimerkkinä hyvinvointialueen järjestämä apu voi toimia hyvin vaikeasti vammaiselle henkilölle, jonka on haastavaa hoitaa työnantajavelvoitteita tai kommunikoida useiden palveluntuottajien kanssa. Palveluseteli puolestaan voi olla ihanteellinen esimerkiksi henkilölle, joka haluaa käyttää avustajaa harrastuksissa tai muissa aktiviteeteissa vaihtelevina aikoina ja päättää itse enemmän palvelun sisällöstä (itsemääräämisoikeus).

Mitä tulisi huomioida tukimuotoa valittaessa?

Tukimuodon valinnassa on tärkeää arvioida omaa tilannetta kokonaisvaltaisesti. Palvelutarve on ensisijainen lähtökohta: kuinka paljon apua tarvitset, mihin toimintoihin ja kuinka säännöllisesti?

Oman toimintakyvyn ja jaksamisen arviointi on keskeistä. Jos palveluseteli kiinnostaa, pohdi rehellisesti, onko sinulla voimavaroja hoitaa palveluntuottajan etsimiseen, sopimuksiin ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin liittyviin asioihin.

Taloudellinen näkökulma on myös huomioitava. Hyvinvointialueen järjestämä henkilökohtainen apu on käyttäjälle maksutonta, kun taas palvelusetelissä voi tulla maksettavaksi omavastuuosuus. Selvitä etukäteen, millaisia kustannuksia sinulle voisi aiheutua.

Joustavuuden ja valinnanvapauden tarve kannattaa miettiä tarkkaan henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Jos elämäntilanteesi tai avuntarpeesi muuttuu usein, henkilökohtaisen avun palveluseteli saattaa tarjota paremmat mahdollisuudet mukautua muutoksiin ja valita avustaja omien tarpeiden mukaan.

Tukimuodon vaihtaminen on usein mahdollista myöhemminkin, jos ensimmäinen valinta ei tunnu sopivalta. Keskustele hyvinvointialueen vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kanssa vaihtoehdoista ja pyydä konkreettista tietoa molemmista järjestämistavoista.

Lisätietoa saat oman hyvinvointialueesi vammaispalveluista, vammaisjärjestöiltä ja sosiaalialan asiantuntijoilta. Avustajatilanteesta riippumatta pyrimme aina löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun asiakkaidemme henkilökohtaisen avun tarpeisiin ja autamme navigoimaan eri palveluvaihtoehtojen välillä.

Blogikirjoitukset