Miten henkilökohtaista apua haetaan?

3 heinäkuun, 2025

Henkilökohtaisen avun hakeminen alkaa ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin tai sosiaalitoimeen. Hakuprosessi etenee palvelutarpeen arvioinnin kautta palvelusuunnitelman laatimiseen ja virallisen hakemuksen jättämiseen. Hakemuksen tueksi tarvitaan yleensä lääkärinlausunto ja muita selvityksiä vammasta tai sairaudesta. Hyvinvointialue tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta vammaispalvelulain perusteella, ja myönteisen päätöksen jälkeen avustaja voidaan hankkia hyvinvointialueen osoittamalla tavalla.

Henkilökohtaisen avun perusteet ja tarkoitus

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulakiin perustuva subjektiivinen oikeus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön itsenäinen elämä. Kyseessä ei ole hoito tai hoiva, vaan apu niissä toimissa, joita henkilö tekisi itse, mutta ei vamman tai sairauden vuoksi kykene suorittamaan.

Henkilökohtaisen avun tavoitteena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Laki määrittelee, että hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos hän välttämättä tarvitsee sitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Avun merkitys on keskeinen, sillä se mahdollistaa itsenäisen asumisen, opiskelun, työssäkäynnin ja harrastustoiminnan. Henkilökohtainen apu on aina räätälöitävä yksilöllisesti vastaamaan juuri kyseisen henkilön tarpeita ja elämäntilannetta.

Mitä henkilökohtainen apu pitää sisällään?

Henkilökohtainen apu kattaa laajasti erilaisia toimintoja, joihin vaikeavammainen henkilö tarvitsee välttämätöntä apua voidakseen toteuttaa omia valintojaan. Avun piiriin kuuluvat päivittäiset toimet, kuten pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu ja kodinhoito. Avustaja voi myös auttaa liikkumisessa, kommunikoinnissa ja asioinnissa kodin ulkopuolella.

Henkilökohtainen apu ulottuu myös työhön ja opiskeluun, jolloin avustaja voi auttaa työtehtävissä tai opiskeluun liittyvissä toiminnoissa, joihin henkilö tarvitsee fyysistä apua. Lisäksi apu kattaa harrastukset, yhteiskunnallisen osallistumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen, kuten ystävien tapaamisen ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen.

On tärkeää huomioida, että henkilökohtainen apu ei sisällä lääkinnällistä hoitoa, terapiaa tai kuntoutusta. Avustaja ei myöskään tee asioita asiakkaan puolesta, vaan mahdollistaa tämän oman toiminnan. Avun tarkoitus on tukea vammaisen henkilön omia valintoja ja itsenäistä päätöksentekoa.

Kuka on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun?

Henkilökohtaiseen apuun on oikeutettu henkilö, joka täyttää vammaispalvelulain määrittelemän vaikeavammaisuuden kriteerit. Tämä tarkoittaa henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavallisista elämän toiminnoista.

Olennaista on, että avun tarve johtuu nimenomaan vammasta tai sairaudesta, ei ikääntymiseen liittyvistä toimintakyvyn rajoitteista. Henkilöllä tulee myös olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa, eli kykyä ilmaista, miten ja milloin haluaa apua saada.

Henkilökohtaista apua ei myönnetä, jos avun tarve perustuu pääasiassa hoivaan, hoitoon tai valvontaan. Sitä ei myöskään myönnetä, jos tarve johtuu ensisijaisesti ikääntymiseen liittyvistä sairauksista tai toimintarajoitteista. Lisäksi palvelua ei voida myöntää, jos henkilön toimintakyky on niin rajoittunut, ettei hän pysty millään tavoin ilmaisemaan, millaista apua tarvitsee.

Miten henkilökohtaisen avun hakuprosessi etenee?

Henkilökohtaisen avun hakuprosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin tai sosiaalitoimeen. Alkuvaiheessa järjestetään tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa, joka arvioi palvelutarpeen ja selvittää hakijan elämäntilannetta, toimintakykyä ja avuntarvetta.

Seuraavaksi laaditaan palvelusuunnitelma yhteistyössä hakijan kanssa. Suunnitelmaan kirjataan henkilön tarvitsemat palvelut ja tukitoimet. Tämän jälkeen tehdään virallinen kirjallinen hakemus henkilökohtaisesta avusta. Hakemuksessa on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti, mihin toimintoihin ja kuinka paljon apua tarvitaan.

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta hakemuksen ja muiden selvitysten perusteella. Päätöksessä määritellään, kuinka monta tuntia apua myönnetään ja mihin tarkoituksiin. Käsittelyaika vaihtelee hyvinvointialueittain, mutta vammaispalvelulain mukaan päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos hakija on tyytymätön päätökseen, siihen voi hakea muutosta. Muutoksenhakuohjeet ovat päätöksen liitteenä. Prosessin aikana on mahdollista hyödyntää ammattilaisten apua hakemuksen laatimisessa ja tarvittavien selvitysten hankkimisessa.

Avustajaklinikan Hakemuskone helpottaa hakemuksen tekemistä

Henkilökohtaisen avun hakemisen tueksi on saatavilla myös Avustajaklinikan Hakemuskone, joka löytyy osoitteesta:

Hakemuskone

Hakemuskone on vammaisoikeusjuristi Jukka Kumpuvuoren räätälöimä hakemuslomake, joka huomioi yksilölliset tarpeet ja tekee hakemisesta helppoa, systemaattista ja selkeää. Sen avulla hakija saa kerralla valmiin, juridisesti vahvan hakemuksen toimitettavaksi hyvinvointialueelle.

Mitä asiakirjoja ja selvityksiä hakemukseen tarvitaan?

Henkilökohtaisen avun hakemuksen tueksi tarvitaan useita asiakirjoja, joista tärkein on ajantasainen lääkärinlausunto. Lausunnossa tulee ilmetä diagnoosi, toimintakyvyn rajoitteet ja arvio avuntarpeesta. Suositeltavaa on hankkia C-lausunto, joka on laaja-alainen selvitys terveydentilasta.

Hakemukseen on hyvä liittää myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten, kuten fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kuntoutusohjaajan lausuntoja. Nämä täydentävät kokonaiskuvaa toimintakyvystä eri ympäristöissä ja tilanteissa.

Tarvittaessa hakemukseen voi liittää myös:

Kuntoutussuunnitelman
Palvelusuunnitelman, jos sellainen on aiemmin laadittu
Aiemmat päätökset vammaispalveluista
Henkilökohtaisen avun tarpeen kartoituksen, jossa kuvataan avuntarve eri vuorokauden aikoina

Asiakirjoja voi pyytää omalta hoitavalta lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Lausuntojen hankkimiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Hakemuksessa ja sen liitteissä on tärkeää kuvata avuntarve mahdollisimman konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti, mikä edesauttaa myönteisen päätöksen saamista.

Miten toimia henkilökohtaisen avun päätöksen saamisen jälkeen?

Myönteisen päätöksen jälkeen on aika järjestää henkilökohtaisen avun toteutus käytännössä. Hyvinvointialue voi järjestää avun eri tavoin: työnantajamallilla, palvelusetelillä tai ostopalveluna. Työnantajamallissa vammainen henkilö toimii itse avustajan työnantajana, jolloin hänelle kuuluvat kaikki työnantajan velvollisuudet.

Palvelusetelimallissa hyvinvointialue myöntää palvelusetelin, jolla voi hankkia avustajapalvelut hyvinvointialueen hyväksymältä palveluntuottajalta. Ostopalvelumallissa hyvinvointialue hankkii avustajapalvelut suoraan palveluntuottajalta asiakkaan puolesta.

Avustajan rekrytoinnissa voi hyödyntää avustajakeskuksia, työvoimatoimistoa tai avustajavälitystä tarjoavia yrityksiä. Työntekijää valitessa on tärkeää huomioida, että avustajan ja asiakkaan välinen henkilökemia toimii, sillä kyseessä on hyvin henkilökohtainen suhde.

Työnantajamallia käytettäessä on huolehdittava työsopimuksen laatimisesta, vakuutuksista, palkanmaksusta ja muista työnantajavelvoitteista. Monet hyvinvointialueet tarjoavat tähän neuvontaa ja tukipalveluita. Avustajapalveluita voi myös hankkia suoraan palveluntuottajilta, jolloin työnantajavelvoitteet jäävät pois.

Henkilökohtainen apu mahdollistaa vaikeavammaiselle henkilölle aktiivisen ja itsenäisen elämän omien valintojen mukaisesti. Oikein järjestettynä se tukee osallisuutta yhteiskunnassa ja parantaa merkittävästi elämänlaatua.

Myönteisen päätöksen jälkeen voi olla yhteydessä esimerkiksi Avustajaklinikkaan, jonka kanssa voit sopia: