Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana läheistä hoitaa sijaishoitaja, jonka hyvinvointialue järjestää yhdessä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Hoito voi tapahtua kotona, lyhytaikaishoidossa tai muussa sovitussa paikassa. Vapaalla olevan omaishoitajan ei tarvitse itse etsiä hoitajaa tai vastata hoidon järjestämisestä, vaan vastuu on hyvinvointialueella.
Käytännössä sijaishoito suunnitellaan hoidettavan tarpeiden ja toiveiden mukaan, ja omaishoitaja voi vaikuttaa siihen, millä tavalla vapaan aikainen hoito toteutetaan. Seuraavissa kysymyksissä käymme läpi sijaishoidon vaihtoehdot, vapaapäivien määrän, kustannukset ja keinot, joilla vapaa saadaan toteutumaan myös silloin, kun sopivaa hoitoa ei heti löydy.
Millaisia sijaishoidon vaihtoehtoja hyvinvointialue tarjoaa vapaan ajaksi?
Hyvinvointialue tarjoaa omaishoidon vapaan ajaksi yleensä kolmenlaista sijaishoitoa: hoitoa hoidettavan kotona, lyhytaikaishoitoa palveluyksikössä tai perhehoidossa sekä muuta sovittua hoitoa. Vaihtoehto valitaan hoidettavan tarpeiden, toiveiden ja alueen palveluvalikoiman mukaan. Valinnasta sovitaan omaishoitosopimuksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä.
Sijaishoidon muodot eroavat toisistaan arjen sujuvuuden kannalta merkittävästi:
- Hoito kotona: Hoidettava pysyy tutussa ympäristössä ja päivärytmi säilyy. Tämä on monelle luontevin vaihtoehto, erityisesti jos vieraaseen paikkaan siirtyminen kuormittaa.
- Lyhytaikaishoito laitoksessa tai yksikössä: Hoidettava viettää vapaan ajan hoivayksikössä, jossa hoito on ympärivuorokautista.
- Perhehoito: Hoito järjestetään perhehoitajan kodissa kodinomaisessa ympäristössä.
- Päivä- tai iltatoiminta: Osa hyvinvointialueista tarjoaa myös päiväaikaista toimintaa, joka voi täydentää muuta sijaishoitoa.
Alueiden välillä on eroja siinä, mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja miten nopeasti paikka järjestyy. Kannattaa kertoa omat toiveet jo omaishoidon tuen hakemisen yhteydessä ja kirjata ne suunnitelmaan.
Voiko sijaishoitajaksi valita tutun henkilön, kuten sukulaisen tai ystävän?
Kyllä, sijaishoitajaksi voi usein valita tutun henkilön, kuten sukulaisen, ystävän tai naapurin, jos hyvinvointialue hyväksyy järjestelyn. Hoidettavan ja omaishoitajan toive tutusta hoitajasta otetaan huomioon, mutta sijaishoitajan sopivuus arvioidaan aina hoidettavan tarpeiden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Tuttu sijaishoitaja tuo hoidettavalle turvallisuuden tunnetta, ja hoidon jatkuvuus on helpompi varmistaa, kun hoitaja tuntee hoidettavan tottumukset ja tarpeet. Käytännössä hyvinvointialue sopii järjestelystä omaishoitajan ja sijaishoitajan kanssa ja huolehtii tarvittavista sopimuksista. Joillakin alueilla sijaishoitajalle maksetaan palkkio, ja järjestelyn ehdot vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Jos tuttua henkilöä ei ole tai hänen osaamisensa ei riitä hoidon tarpeeseen, sijaishoidon voi tuottaa myös palveluntuottaja. Me Avustajaklinikalla tuotamme omaishoidon vapaan aikaista hoitoa yhteistyössä omaishoitajan ja perheen kanssa. Hoito toteutetaan tutussa ympäristössä, ja hoidettava ja hänen perheensä pääsevät vaikuttamaan siihen, miten hoito järjestetään.
Kuinka monta vapaapäivää omaishoitajalla on ja miten niitä haetaan?
Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vuorokauteen vapaata kalenterikuukautta kohti, kun hän on sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai päivittäin. Jos hoito on vähemmän sitovaa, vapaita on vähintään yksi vuorokausi kuukaudessa. Vapaa on lakisääteinen oikeus, eikä sen pitäminen ole vapaaehtoista hyvinvointialueelle.
Vapaiden järjestäminen alkaa omaishoitosopimuksesta, jossa sovitaan vapaiden määrästä ja siitä, miten hoidettavan hoito järjestetään vapaiden aikana. Vapaata haetaan ottamalla yhteyttä omaan hyvinvointialueeseen, yleensä omaishoidon tuen työntekijään tai palveluohjaukseen.
Vapaat voi pitää kokonaisina jaksoina tai pilkottuna lyhyempiin osiin, ja niitä voi kerryttää, jos kuukauden vapaata ei ole voitu pitää. Vapaan suunnittelussa kannattaa:
- sopia vapaiden ajankohdat hyvissä ajoin ennen niiden alkua
- kertoa hoidettavan tarpeet ja arjen rytmi sijaishoitajalle etukäteen
- varmistaa, että tarvittavat lääkitys-, apuväline- ja yhteystiedot ovat sijaishoitajan saatavilla
- kirjata toiveet hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jotta ne ovat osa sovittua palvelua
Mitä sijaishoito maksaa omaishoitajan vapaan aikana?
Sijaishoidon kustannus vaihtelee hyvinvointialueittain ja hoitomuodon mukaan. Lakisääteisten vapaiden aikainen hoito on yleensä maksutonta tai siitä peritään vain vähäinen asiakasmaksu, kun taas esimerkiksi laitoshoitoon liittyvistä lyhytaikaisista jaksoista voi tulla asiakasmaksu. Tarkat maksut selviävät omalta hyvinvointialueelta.
Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta hoidosta perittävät maksut on säännelty asiakasmaksulainsäädännössä, ja vuorokausimaksu on enintään lain mukainen enimmäismäärä. Monilla alueilla kotiin tuotettu sijaishoito on asiakkaalle edullisempaa tai maksutonta. Maksuista kannattaa kysyä etukäteen, sillä hinta voi vaihdella sen mukaan, tuotetaanko hoito kotona vai yksikössä.
Omaishoitajan vapaiden aikana omaishoidon tuen hoitopalkkio voi myös jatkua tai pienentyä alueen käytäntöjen mukaan. Siksi on hyvä selvittää kokonaiskuva: mitä maksaa itse hoito, mitä tapahtuu hoitopalkkiolle ja millaisia mahdollisia lisäkustannuksia matkoista tai muista tarpeista syntyy.
Mitä jos sopivaa sijaishoitoa ei löydy tai vapaata ei voi pitää?
Jos sopivaa sijaishoitoa ei löydy, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää omaishoidon vapaa. Omaishoitajan kannattaa ottaa yhteyttä omaishoidon työntekijään tai palveluohjaukseen ja kertoa, mikä ehdotetussa hoidossa ei toimi. Jos vapaa jää pitämättä, se voi kertyä myöhemmin pidettäväksi.
Tavallisia syitä sille, ettei hoito sovi, ovat hoidettavan haluttomuus siirtyä vieraaseen paikkaan, yksikön tilanpuute tai hoidon sisällön puutteet. Näissä tilanteissa kannattaa tehdä seuraavaa:
- kertoa konkreettisesti, miksi ehdotettu hoito ei sovi hoidettavalle
- pyytää vaihtoehtoista ratkaisua, kuten hoitoa kotiin tai toista yksikköä
- ehdottaa tuttua henkilöä sijaishoitajaksi
- pyytää päätös kirjallisena, jos vapaan järjestäminen evätään tai viivästyy
Jos hyvinvointialueen päätökseen ei ole tyytyväinen, siihen voi hakea oikaisua. Omaishoitajan jaksaminen on koko hoitojärjestelyn perusta, joten vapaan toteutuminen kannattaa ottaa vakavasti ja vaatia sitä tarvittaessa.
Voiko henkilökohtainen apu täydentää omaishoitajan vapaata?
Kyllä, henkilökohtainen apu voi täydentää omaishoitajan vapaata, jos hoidettavalla on vammaispalvelulain mukainen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Apu on hoidettavan omaa palvelua, jonka sisällöstä ja avustajan valinnasta hän päättää itse. Se tukee arkea silloinkin, kun omaishoitaja pitää vapaata.
Omaishoito ja henkilökohtainen apu ovat erillisiä palveluja, ja niitä voi olla käytössä samanaikaisesti, kun asiakkaan tarve ja hyvinvointialueen päätös sen mahdollistavat. Henkilökohtainen apu auttaa esimerkiksi harrastuksissa, työssä, opiskelussa ja asioinnissa, ja se vähentää omaishoitajan vastuuta arjen tilanteissa. Näin omaishoitajan lakisääteinen vapaa on helpompi pitää, kun hoidettavalla on valmiiksi tuttu ja oma avustaja. Asiakkaiden arkea helpottaa myös sovellus asiakkaille, jonka avulla palvelun käyttö on sujuvaa.
Me Avustajaklinikalla tuotamme henkilökohtaista apua ja omaishoidon vapaan aikaista hoitoa kaikilla hyvinvointialueilla. Palvelu toteutetaan asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta, ja asiakas päättää itse sisällöstä ja toteutustavasta. Jos mietit, miten sijaishoito tai henkilökohtainen apu voisi tukea teidän arkeanne, voit ottaa meihin yhteyttä, ja kartoitamme vaihtoehdot yhdessä.




















