Iäkäs vammainen henkilö kuuluu ensisijaisesti vammaispalvelujen piiriin, jos hänellä on pitkäaikainen toimintarajoite, joka aiheuttaa välttämättömän avun tarpeen jokapäiväisessä elämässä. Palveluoikeus määräytyy toimintarajoitteen perusteella, ei iän tai diagnoosin mukaan. Vammaispalvelulaki takaa oikeuden henkilökohtaiseen apuun ja muihin tukipalveluihin riippumatta siitä, onko henkilö nuori vai iäkäs.
Mikä määrittää, kuuluuko henkilö vammaispalvelujen vai sosiaalipalvelujen piiriin?
Palveluoikeus määräytyy toimintarajoitteen ja avun tarpeen perusteella, ei diagnoosin tai iän mukaan. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut kuuluvat henkilöille, joilla on pitkäaikainen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite, joka aiheuttaa välttämättömän avun tarpeen.
Vammainen henkilö kuuluu ensisijaisesti vammaispalvelujen piiriin iästä riippumatta. Jos 70-vuotiaalla henkilöllä on esimerkiksi CP-vamma, joka on aiheuttanut toimintarajoitteita jo vuosikymmeniä, hän on oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Ikääntyminen ei muuta tätä oikeutta.
Sosiaalipalvelut tulevat kyseeseen silloin, kun henkilöllä ei ole vammaispalvelulain mukaista oikeutta palveluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteita, joissa toimintarajoite ei ole riittävän merkittävä tai pitkäaikainen, jotta vammaispalvelulain kriteerit täyttyisivät.
Miten toimintarajoite ja avun tarve arvioidaan käytännössä?
Toimintarajoitetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti eri elämänalueilla. Arvioinnissa tarkastellaan fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä aisteihin liittyviä rajoitteita. Välttämätön apu tarkoittaa sitä, että henkilö ei kykene suoriutumaan toiminnasta ilman apua tai että hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarantuisi ilman tukea.
Fyysinen toimintarajoite voi näkyä liikkumisen, käden toimintojen tai muiden motoristen taitojen vaikeuksina. Kognitiivinen toimintarajoite vaikuttaa muistiin, oppimiseen, päätöksentekoon tai tarkkaavaisuuteen. Psyykkinen toimintarajoite voi liittyä mielenterveyden haasteisiin, jotka vaikuttavat merkittävästi arkielämään.
Avun tarve ei riipu siitä, kuinka välttämätöntä tekeminen on yhteiskunnallisesti. Jos henkilö tarvitsee apua selviytyäkseen turvallisesti ja itsenäisesti, kyse on välttämättömästä avusta. Avun tarve voi vaihdella eri tilanteissa ja ympäristöissä, ja myös ennakoimattomat tilanteet otetaan huomioon arvioinnissa.
Miten vammaispalvelulain mukaisia palveluja haetaan?
Vammaispalveluja haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta kirjallisella hakemuksella, puhelimitse tai toisen viranomaisen ilmoituksella. Oikeusturvan vuoksi on suositeltavaa tehdä aina kirjallinen hakemus, joka dokumentoi palvelutarpeen selkeästi. Myös läheiset voivat auttaa hakemuksen tekemisessä.
Hakemuksen jättämisen jälkeen sosiaalitoimi käynnistää palvelutarpeen arvioinnin viivytyksettä. Arviointi sisältää tapaamisen sosiaalityöntekijän kanssa, toimintakyvyn kartoituksen ja tarvittaessa kotikäynnin. Prosessiin voi kuulua myös lääkärinlausunto tai muiden asiantuntijoiden arviot.
Palvelutarpeen arvioinnin perusteella laaditaan asiakassuunnitelma, joka määrittelee tarvittavat palvelut ja niiden toteutustavan. Asiakassuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, ja siinä huomioidaan henkilön omat toiveet ja tavoitteet. Lopuksi tehdään virallinen päätös palveluista.
Mitä tehdä, jos vammaispalveluhakemus hylätään?
Hylätystä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksessa tulee esittää, miksi päätös on virheellinen ja mitä palveluja hakija katsoo tarvitsevansa. Vammainen henkilö kuuluu ensisijaisesti vammaispalvelujen piiriin, ja tätä oikeutta tulee puolustaa.
Valituksen tekemisessä kannattaa pyytää apua asiantuntijoilta, jotka tuntevat vammaispalvelulain soveltamisen. Me Avustajaklinikalla autamme valitusprosessissa ja tuemme asiakkaita oikeuksiensa ajamisessa. Valituksen yhteydessä voi pyytää myös väliaikaista päätöstä kiireellisissä tilanteissa.
Ennen valittamista kannattaa harkita myös oikaisuvaatimuksen tekemistä, jos se on mahdollista kyseisellä hyvinvointialueella. Oikaisuvaatimus on usein nopeampi tapa saada asia uudelleen käsittelyyn. Tärkeää on muistaa, että jokaisella vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa tuki elääkseen itsenäistä ja omannäköistä elämää.
Vammaispalvelujen ensisijaisuus ei katoa iän myötä. Jos koet, että oikeutesi vammaispalveluihin on ohitettu virheellisesti, älä anna periksi. Oikeusturva on olemassa juuri siksi, että jokainen saa tarvitsemansa tuen toimintarajoitteidensa kanssa elämiseen. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme saadaksesi tukea oikeuksiesi ajamiseen.